Aivot yhä vaativampaan työhön
Aivotyön osuus työstä lisääntyy jatkuvasti, ja sen asettamat vaatimukset työelämälle tulevat olemaan yhä merkittävämmät. Neurologiasäätiön 25-vuotisjuhlasymposiumin aiheena oli Aivot työssä, ja symposiumissa pohdittiin sitä, miten voimme säilyttää vireytemme, keskittymiskykymme, luovuutemme ja työmotivaatiomme muutosten ja tietotulvan keskellä.
Teknologian kehittymisen myötä aivotyön merkitys kasvaa koko ajan. Yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan hyvinvointi ovat riippuvaisia aivotyön tuottavuudesta. Työelämässä teknologian mukanaan tuomien myönteisten muutosten lisäksi ovat monet inhimilliset tekijät jääneet vaille huomiota. Esim. vireyttä ja työmotivaatiota on vaikea pitää yllä yksitoikkoisessa toistotyössä, epäfysiologiset työajat ovat lisääntyneet ja vuorovaikutus koneeseen on korvannut ihmisten välisen vuorovaikutuksen. Työn mielekkyyden ja työterveyden säilyttämiseksi tarvitaankin entistä tehokkaampaa ihmisaivojen kokonaisvaltaista työsuojelua.
Sopeutuminen jatkuvaan muutokseen ja uuden oppimiseen ei ole aina ongelmatonta. Osa väestöstä potee jatkuvaa aivokapasiteetin ylikuormittumista, josta seuraa helposti väsymys ja jopa uupumus. Myös päinvastainen tilanne, alikuormittuminen, aiheuttaa oireilua. Pitkään jatkuessaan henkisen paineen alla työskentely on riskitekijä myös aivoille. Jatkuva keskittyminen, ongelmien ratkominen ja kuormittavien mielikuvien kanssa eläminen kuluttavat energiaa. Tällä hetkellä ei hermosolutasolla tiedetä yksityiskohtaisesti, mitkä mekanismit ovat aivojen väsymisen taustalla. Muutokset energia-aineenvaihdunnassa, hapenkulutuksessa, aivojen välittäjäainetuotannon tasapainon häiriöt sekä hormonaaliset tekijät, jotka voivat johtaa myös aivotoiminnan kannalta vahingollisten aineenvaihduntatuotteiden syntymiseen ovat tutkimuksen kohteena.
Työhön liittyvää aivotutkimusta tehdään Työterveyslaitoksessa, jonka pääjohtaja Jorma Rantanen näkee fyysisen työn tarpeen vähenevän vielä entisestään 2000-luvulle tultaessa. Hän ennustaa teollisuuden työvoiman tarpeen vähenevän 30 % vuoteen 2017 mennessä. Tilalle tulevat voimakkaasti tietotyö sekä asiakkaiden tai potilaiden kanssa tehtävä vuorovaikutusta vaativa palvelutyö. Työorganisaatiot tulevat litistymään siten, että päätöksentekoa tullaan tuomaan lähemmäksi työntekijöitä. Yritysten pääoma tulee olemaan työntekijöiden tiedoissa ja taidoissa, eikä niinkään laitteissa ja välineissä.
- Kaikki tämä tulee vaatimaan työntekijöiltä yhä enemmän vuorovaikutustaitoja sekä valmiuksia hallita tietotekniikan kokonaisuuksia, totesi pääjohtaja Rantanen.
Työn vaiheiden rekisteröinti tulee lisääntymään. Esim. lääkärin työssä työn dokumentointi ja jopa joidenkin vaiheiden, kuten leikkausten, videointi tulee lisääntymään. Ammattitaitovaatimus kasvaa ja juridinen valvonta lisääntyy. Suomessa on ongelmana väestön ikääntyminen: yli 65-vuotiaita on nyt 14 % väestöstä ja heidän osuutensa on voimakkaassa kasvussa. Tietoyhteiskunnan kannalta ihmisen intelligenssin kehitys muodostaa ristiriidan, koska iän myötä tulee vallitsevaksi elämänkokemukseen perustuva kristallisoitu ajattelu, kun taas nopeat, mekaaniseen muistiin liittyvät juoksevat toiminnot ovat nuorilla vallitsevana.
- Ongelma muodostuu, kun tietotekniikan suunnittelijat ajattelevat juoksevalla tavalla, ja käyttäjät kristallisoidulla tavalla, sanoi Rantanen.
Onko aivokapasiteetissamme sitten vielä tilaa? Kiire, psyykkinen stressi ja koko ajan opeteltavien uusien asioiden tulva saattavat ylikuormittaa työmuistin, jonka kautta aivot vastaanottavat uutta tietoa. Aivoille ei anneta riittävästi aikaa työstää sisään tulevaa informaatiota, ja siirtää sitä pitkäkestoiseen muistiin, jossa vielä tilaa olisi. Vaarana on, että kristallisoitu muisti ei kehity, koska aikaa tiedon prosessointiin ei ole. Yksi tärkeä tekijä on riittävän unen puute. Nykyään nukumme keskimäärin 1,5 tuntia vähemmän yössä kuin ihmiset vuosisadan alkupuolella. Moni nukkuu vain 6 tuntia, joka on aivojen kannalta liian vähän.
Uudet tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet ihmisaivojen tutkimisen eri työvaiheissa, jota useat tutkimusyksiköt tekevät maassamme. Teknillisessä korkeakoulussa tutkitaan etenkin aivokuoritoimintoja, Työterveyslaitoksessa aivojen ja aistien toimintaa tietoteknologiatehtävissä ja Helsingin yliopistossa mm. organisaatioiden kehittämisen psykologiaa. Tutkimusta tehdään yhteistyössä teknologiayritysten ja teollisuuden kanssa, jotka pystyvät hyödyntämään tuloksia käytännössä.