Ajanvarausjonot pitenevät Helsingin terveyskeskuksissa
Jonot ajanvarausvastaanotoille ovat alkaneet pidentyä Helsingin itäisessä ja koillisessa terveyskeskuksessa. Koillisella alueella pääsyä omalääkärin ajanvarausvastaanotolle joutuu usein odottamaan 2-3 viikkoa, monilla itäisen terveyskeskuksen alueilla 2-4 viikkoa.
Terveyskeskuksen palveluja käyttää kummallakin alueella selvästi suurempi osa asukkaista kuin muualla Helsingissä.
- Eri kaupunginosien välillä on suuria eroja näissä lääkäripalvelujen peittävyysluvuissa. Täällä asukkaat käyttävät enemmän julkisia palveluja kuin esimerkiksi keskustassa, missä on yksityisiä lääkäriasemia. Päivittäiseen työskentelyyn vaikuttaa kuitenkin selvästi, käyttääkö terveysaseman palveluja vuoden aikana yli 50 % alueen asukkaista, kuten itäisessä terveyskeskuksessa, vai alle 40 % asukkaista, kuten toisaalla Helsingissä. Meidän mielestämme peittävyyttä ei oteta riittävästi huomioon resurssien jakomallissa, sanoo itäisen terveyskeskuksen terveysjohtaja Irma Alfthan.
Koillisen terveyskeskuksen vt. terveysjohtajan Marja Nickin mukaan lääkärinvirkojen mitoitus on jäänyt alueella hiukan jälkeen.
- Koillisen terveyskeskuksen terveysasemilla on yhteensä 40 lääkäriä. Terveysviraston oman mitoitustyöryhmän mukaan meidän alueemme lääkärivaje on kuusi lääkäriä, kun koko kaupungin vaje on yhteensä 18 terveyskeskuslääkäriä.
Terveysviraston ensi vuotta koskevissa budjettineuvotteluissa mitoitustyöryhmän esittämiin tarpeisiin on varattu rahaa. Seuraavaksi raportti on menossa terveyslautakunnan käsiteltäväksi. Virkojen perustamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Kaupungin ensi vuoden talousarvioon on varattu 10 miljoonan markan lisämääräraha nimikkeellä nykyisen terveysasematoiminnan laajentaminen.
Lyhytaikaisista sijaisista pulaa
Ajanvarausjonoa ovat sekä idässä että koillisessa pidentäneet vaikeudet löytää lääkäreille lyhytaikaisia sijaisia.
- Tilanne on vaikeutunut hiljalleen tämän vuoden kuluessa. Sijaisia oli hankalaa saada jo kesällä, mutta syksyä kohden tilanne on vaikeutunut entisestään, Marja Nick kertoo.
Hän korostaa, että koillisen terveyskeskuksen alueella halutaan ehdottomasti taata kiireellisten potilaiden pääsy vastaanotolle 1-3 päivässä. Päätös kuitenkin vaikuttaa osaltaan ajanvarausjonon pituuteen. Lisäksi jonoa pidentää koillisen alueen pyrkimys panostaa kouluterveydenhuoltoon.
Käytännössä tilanne on johtanut siihen, että esimerkiksi Malmin suuren terveysaseman vt. ylilääkäri on marraskuusta lähtien tehnyt kokopäiväistä potilastyötä omalla vastuualueellaan.
Neuvolaikäisiä 20 %, ulkomaalaisia 9,8 %
Vuosaaren terveysaseman omalääkäreille on jo melko kauan ollut 2-4 viikon ajanvarausjono. Alueen terveysjohtajan Irma Alfthanin mukaan jonot ovat samaa luokkaa muuallakin itäisessä terveyskeskuksessa.
- Terveysviraston normien mukaan meillä on riittävästi terveyskeskuslääkäreitä. Käytännössä kuitenkin tuntuu, että palvelujen kysyntä on tietyillä alueilla huomattavasti suurempaa kuin lääkärien määrä edellyttää. Näin on varsinkin niillä alueilla, joille on muuttanut paljon uusia asukkaita, kertoo Vuosaaren terveysaseman ylilääkäri Antti Hemminki.
Vuosaaren terveysaseman vastuulla ovat esimerkiksi sellaiset uudet asuinalueet kuin Kallahti ja Meri-Rastila. Kummankin alueen väestöstä on neuvolaikäisiä peräti 20 %.
Ulkomaan kansalaisia Vuosaaren asukkaista oli viime vuonna 7,6 %. Luvut eivät kuitenkaan ole itäisen terveyskeskuksen alueen suurimmat, sillä Myllypurossa ulkomaalaisten osuus asukkaista oli jopa 9,8 %.
- Ulkomaalaisten määrää ei oteta huomioon nykyisessä resurssien jakomallissa. Helsingissä tehtyjen koelaskelmien mukaan ulkomaalaisten epätasaisella jakautumisella kaupungin alueelle ei ole tilastollista merkitsevyyttä. Käytännön sormituntuma kuitenkin on, että ulkomaalaisten määrä vaikuttaa arkipäivän työhön. Vastaanottoajat venyvät pitemmiksi kielivaikeuksien takia, Alfthan toteaa.
