Ennen ministeriön virallista ohjeistusta ohje kontrastinäön tutkimiseen on hyvin yksinkertainen, sanoo Markku Vanhanen Trafista.

Yleislääkärit odottavat pikaisesti ajoterveysasetuksen soveltamisohjeita. Selvyyttä kaivataan varsinkin kontrastinäköön liittyvistä tutkimuksista.

Uusi ajoterveysasetus tuli voimaan marraskuussa 2011 ja uusi ajokorttilaki tämän vuoden tammikuussa. Asetusta koskevat varsinaiset soveltamisohjeet ovat valmistumassa kevään aikana, sanoo hallitusneuvos Anne Koskela STM:stä.

Ajokorttitarkastuksissa käytettäviä lääkärintodistuslomakkeita ei ole vielä integroitu potilastietojärjestelmiin. Koskelan mukaan STM on lähettänyt tiedon ­lomakkeiden muutoksista suurimmille potilastietojärjestelmien toimittajille.

Vanhoja lomakkeita voi käyttää tietojärjestelmien päivittymiseen saakka. Edellytyksenä on, että niihin lisätään kaikki nykyisen lainsäädännön vaatimat tiedot.

– Jos esimerkiksi on tehty laajennettu lääkärintarkastus, niin se pitää lukea ­lomakkeessa, vaikka vanhassa lomakkeessa ei ole sille kohtaa.

Kontrastinäöstä eniten ongelmia

Eniten epätietoisuutta on herättänyt, ­miten kontrastinäkö pitäisi tutkia.

– Asetuksen perustelumuistiossa on lista erilaisista tavoista, joilla kontrastinäköä tutkitaan. Niitä voi käyttää, mutta mitään standardoitua tapaa siihen ei ole. Me emme velvoita käyttämään tiettyä ­tapaa emmekä edellytä, että terveyskeskuslääkärillä on tähän tarkoitukseen hienoja laitteita, Koskela toteaa.

Kontrastinäön heikkeneminen liittyy hänen mukaansa yleensä johonkin muuhun silmäsairauteen. Jos lääkäri havaitsee jotain erikoista, on syytä konsultoida silmälääkäriä tai neurologia.

Ennen kuin viralliset soveltamisohjeet on saatu, ohje kontrastinäön tutkimi­sessa on hyvin yksinkertainen, sanoo ylitarkastaja, LT Markku Vanhanen TraFin ­liikennelääketiedeyksiköstä.

– Ellei jotain erityistä tule esille, ­menetellään kuten tähänkin asti.

Silmälääkärin tai optikon tutkimuksiin on Vanhasen mukaan syytä lähettää esimerkiksi potilas, joka itse sanoo näkönsä jollain tavalla huonontuneen mutta jonka näöntarkkuudessa ei ole vikaa e-taululla testaten.

Pidempi vastaanottoaika iäkkäälle

Hämmennystä on herättänyt myös iäkkäälle henkilölle tehtävä laajennettu lääkärinlausunto, johon merkitään, onko potilaalle tehty kognitiivinen testi vai ei. Miten 15–20 minuutin vastaanotolla ehtii tehdä aikaa vieviä kognitiivisia testejä?

– Laajennettuun lääkärinlausuntoon on ajateltu käytettäväksi vähän enemmän aikaa kuin tavalliseen. Kognitiivisia testejä ei tarvitse tehdä kaikille, vaan silloin, kun lääkäri epäilee, että potilaan kogni­tiossa tai muistissa on häiriötä. Jos potilas on normaalin keskustelun perusteella lääkärin mielestä ihan kunnossa, ei testejä ole mitään syytä tehdä, Koskela sanoo.

Vanhasen mukaan varttitunnin vastaanottoaika ei riitä, jotta tarkastus toteutuisi sellaisena kuin on tarkoitettu. Silloin voi sopia uudesta vastaanottokäynnistä.

– Tässä on haluttu korostaa, ettei iäkkään ihmisen tarkastus ole nopea läpihuutojuttu, jossa vältetään kysymästä ­kysymyksiä, joiden perusteella jotain voisi löytyä. Siihen on tarkoitus suhtautua asian vaatimalla vakavuudella.

Päivitetyt ajoterveyslomakkeet: 
www.stm.fi/julkaisut/lomakkeet 
tai www.suomi.fi.

Lisätietoa www.stm.fi/
sosiaali_ja_terveyspalvelut/ajoterveys.

Suvi Sariola
Kuva: Panthermedia