Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat kummallisesti ajasta jäljessä. Ne vaikeuttavat lääkärin työtä ja jopa vaarantavat potilasturvallisuutta. Organisaatioiden on nyt itse muutettava suuntaa, arvioivat asiantuntijat.

Moni lääkäri on huolissaan. Hän on vastuussa tekemistään hoitopäätöksistä, vaikka ohjelmistot olisivat kuinka keskeneräisiä tahansa, vaikka ne aiheuttaisivat turhaa työtä, vaikka niiden logiikka olisi kuinka ontuvaa tai vaikka oleellinen tieto hukkuisi valikoiden monipolvisuuteen tai liiallisen informaation tulvaan.

Tietojärjestelmäasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että takkuinen vyyhti sai alkunsa liian kirjavasta ohjelmistovalikoimasta. Sitä sun tätä, joka kuntaan omanlaisensa kattaus. Ostaja osti mitä myyjä myi, ja myyjä myi sitä, mitä sattui olemaan. Myyjä ja ostaja eivät puhuneet yhteistä kieltä. Järjestelmäsuunnittelun taustalla oli ajatus siirtää paperinen maailma sähköiseksi sellaisenaan.

Ja musta lista jatkuu. Loppukäyttäjän oikeita tarpeita ei ole huomioitu suunnittelussa. Projektien vetovastuu on usein ollut hakusessa ja aikataulu turhan kireä. Käyttöön on surutta otettu virheellisiä tuotteita, jotka eivät seurustele toisten ohjelmien kanssa. Työtapoja ei ole uudistettu samaa vauhtia. Valtio ei koordinoi, viranomainen ei valvo ja nyt loppukäyttäjä-lääkäri pelkää potilasturvallisuuden puolesta.

Alhosta voi päästä päivänvaloon. Tietojärjestelmäasiantuntijat uskovat, että järjestelmät saataisiin luotsattua 2000-lukulaisiksi kohtuullisella työmäärällä ja vakiintuneilla menetelmillä. Organisaatioiden olisi nyt itse otettava lusikka kauniiseen käteen.

Alkuun pääsisi korjaamalla ohjelmien selvät virheet ja parantamalla käytettävyyttä. Tietosisällöt saa yhteensopiviksi, kun tietoa syötetään yhtenevällä tavalla.

Organisaatioiden on myös luotava selviä suunnitelmia siitä, miten järjestelmiä aiotaan kehittää ja mitä hankkia, jotta vältytään ostelemasta yksittäisiä asioita. Tuotantolaitokset toimivat eri mallilla kuin terveydenhuolto, mutta niitä voi tietojärjestelmien osalta pitää hyvinä esimerkkeinä.

Järjestelmätoimittaja puolestaan kaipaa lääkäreitä mukaan erilaisiin kehitys- ja käyttäjäryhmiin jakamaan osaamista ja näkemyksiä.

Lääkäreitä muistutetaan myös, että tietojärjestelmä ei voi olla sormen jatke eikä automaatti.

Teksti: Jaana Ahlblad

Kuva: IOFOTO/RODEO

Lue lisää perjantaina 4.9.2009 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Valvooko kukaan? SLL 25/2009

Enemmistö lääkäreistä pitää tietoteknologian muutosta myönteisenä SLL 48/2009

Terveydenhuollon palvelut sähköistyvät hitaasti SLL 9/2008