Ajan­kohtai­sta

Alkoholin hinnanlasku vaikuttaa erityisesti huono-osaisiin

Alkoholin huomattavalla hinnanalennuksella on yhteyttä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen. Huono-osaiset, kuten pitkäaikaistyöttömät, ovat erityisen herkkiä hintojen laskulle, toteaa väitöstutkimus.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/NuorimiesjuobyPhotoroller-Pixmac000000947862.jpg
Hinnan on arvioitu olevan yksi keskeisistä alkoholin kulutukseen ja haittoihin vaikuttavista tekijöistä. VTM Kimmo Herttua tarkasteli väitöskirjassaan vuonna 2004 toteutetun alkoholiveron alennuksen vaikutuksia alkoholiin liittyviin ongelmiin.

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen, THL:n sekä poliisin rekistereihin vuosilta 1996-2006. Siinä havaittiin ikä- ja koulutusryhmien välisten alkoholikuolleisuuden erojen kasvaneen edelleen. Kuolleisuuden kasvu oli suurempaa sosioekonomisen aseman alemmilla tasoilla, olipa mittarina sitten koulutus, sosiaaliluokka tai tulotaso.

- Huomattavalla hinnanalennuksella on seurauksia alkoholiin liittyvässä kuolleisuudessa ja sairastavuudessa, mutta kasvu kohdistuu eri väestöryhmiin eri tavoin. Huono-osaiset, kuten pitkäaikaistyöttömät, ovat erityisen herkkiä hintojen laskulle, Herttua sanoo.

Työikäisten alkoholikuolleisuuden kasvu painottui pitkäaikaistyöttömiin ja varhaiseläkeläisiin. Toisaalta työssäkäyvien ja nuorempien sukupolvien kuolleisuus ei kasvanut. Mahdollisesti alkoholin kohtuukäytön hyödyllisenä seurauksena yli 69-vuotiaiden sydän- ja verisuonitautikuolleisuus jopa väheni huomattavasti, Herttua arvioi.

Alkoholin hinnanalennuksen ja pääkaupunkiseudulla poliisille raportoitujen väkivallantekojen määrän välillä ei löytynyt yhteyttä. Herttua arvelee tämän johtuvan alkoholinkulutuksen kasvun keskittymisestä suurkuluttajiin.

Herttua kertoo tulosten perusteella hinnanalennuksen vaikuttavan enemmän alkoholin suurkuluttajiin kuin maltillisempiin käyttäjiin. Hän ehdottaakin alkoholipolitiikan osittaista vaihtamista sosiaalipolitiikaksi ja toimenpiteiden kohdistamista niihin väestöryhmiin, joissa alkoholin haitat hintojen laskiessa lisääntyvät herkimmin.

- Sosiaali- ja alkoholipolitiikan tulisi keskittyä oireiden sijaan syiden poistamiseen. Näin ollen syrjäytymisen ehkäisy olisi myös parasta alkoholipolitiikkaa, Herttua pohtii.

Herttuan väitöskirja The effects of the 2004 reduction in the price of alcohol on alcohol-related harm in Finland: A natural experiment based on register data tarkastetaan Helsingin yliopistossa 10.4.

kuva Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030