Allergian tutkijat etsivät oikeaa hetkeä iskeäkseen elimistöön
- Allergiahoidon tulevaisuuden näkymät perustunevat kolmeen eri tutkimuslinjaan, katsoo dosentti Johannes Savolainen Turun yliopistosta. Yksi linja keskittyy mikrobeja tai mikrobikomponentteja sisältävien funktionaalisten elintarvikkeiden ja rokotteiden kehittämiseen. Toinen linja suuntautuu allergisen immuunivasteen välittäjäaineiden ja soluliikenteen salpaajien toiminnan tutkimukseen ja siihen vaikuttamiseen. Kolmas - ehkä pisin tie - etsii tehostetun geeniseulonnan avulla geenivirheitä, joihin voitaisiin sitten kehittää täsmälääkkeitä.
- Yhä useammat tutkimukset viittaavat siihen, että ihmisen immunologinen ikkuna on kapeimmillaan syntymän hetkellä. Tämä lienee se ajankohta, jolloin atooppisen allergiankin kehittyminen voitaisiin estää, Savolainen pohtii. Immunologisen puolustusmekanismin kehittymiseen puuttuminen ei kuitenkaan ole riskitöntä, vaan suurimpana uhkana ovat autoimmuunisairaudet.
Johannes Savolainen puhui tutkimuksen nykytilasta viime viikolla Helsingissä järjestetyssä, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen Allergologia- ja Immunologiajaoston 30-vuotisjuhlakokouksessa. Kolmen päivän aikana kuultiin kaikkiaan pariakymmentä asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.
- Astman lääkehoidossa on tapahtunut valtava kehitys. Sen vuoksi yhä useampi astmalapsi pystyy elämään lähes normaalia elämää ja osallistumaan ikäistensä aktiviteetteihin. Pelkästään lääkehoito ei ole kehittynyt, vaan myös ymmärrys ympäristön vaikutuksista ja psykososiaalisista tekijöistä on lisääntynyt, korosti dosentti, apulaisylilääkäri Antti Koivikko TYKS:sta. Päivien aikana puhuttiinkin myös astma- ja allergiaperheiden kohtaamisesta, perhekeskeisestä työotteesta sekä perhekuntoutuksesta.
- Atooppisten sairauksien lisääntyminenhän liittyy vahvasti länsimaiseen elämäntapaan. Aikuisten sairastuvuusluvut ovat vakiintuneet, mutta lapset ja nuoret sairastuvat yhä enemmän, totesi dosentti, päällikkölääkäri Mika Mäkelä HYKS:n Iho- ja allergiasairaalasta.
Syitä allergian ja astman syntyyn sekä sairauden synnyn mekanismeja tutkitaan kiivaasti, mutta samaan aikaan lääkärit ja allergiaperheet joutuvat elämään omaa arkeaan. Tutkijat ottivat kantaa myös arjen ongelmiin.
-Kun sisäilman huonolaatuisuus tiedetään, niin miksi ihmeessä koulujen ja työpaikkojen ilmanvaihto sammutetaan klo 16? Juuri iltaisin ja öisinhän sen pitäisi puhdistaa ihmisten hengitettäväksi tarkoitettu ilma! Mika Mäkelä kritisoi.
