Hoitojen hajauttaminen on virkistänyt Valkeakosken, Vammalan ja Mäntän sairaaloita ja purkanut TAYS:n painetta.

Valkeakoskelle, Vammalaan ja Mänttään on puolentoista vuoden ajan hajautettu emosairaala TAYS:n hoitoja. Johtavan ylilääkärin Matti Lehdon mukaan muutos on virkistänyt aluesairaaloita ja purkanut keskussairaalan painetta.

Esimerkiksi neurokirurgisten kaularankaleikkausten hoitojono on saatu puretuksi leikkaamalla merkittävä osa potilaista Vammalan aluesairaalassa. Yliopistosairaalan kirurgit leikkaavat Vammalassa kahtena päivänä viikossa.

– Vammala on saanut erittäin mielekästä toimintaa lievästi alikäytöllä ­olleisiin leikkaussaleihin, kun taas keskussairaalasta on vapautunut voimavaroja vaativimpaan neuro- ja aivokirurgiaan. Sille on kysyntää Pirkanmaata laajemmaltakin alueelta, Lehto kertoo.

Vammalan aluesairaalan johtava lääkäri Jarmo Lylynperä sanoo, että hajautuksen ansiosta Vammala on pystynyt pitämään leikkaus- ja synnytyssalien toiminnan entisessä laajuudessaan. Käytössä on kolme salia. Leikkaus­salihenkilöstö on perehtynyt uusiin tehtäviin muutaman päivän lisäkoulutuksella.

– Toivon, että hoitojen hajauttaminen jää pysyväksi käytännöksi ja laajenee. Vammalassa voitaisiin tehdä myös esimerkiksi lannerangan leikkauksia, Lylynperä ehdottaa.

Hajautus tukee perusterveydenhuoltoa

Tärkeä syy hajauttamiseen on ollut ­perusterveydenhuollon tukeminen, josta säädetään valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa.

– Väestön tulee saada korkeatasoiset palvelut läheltä. Perusterveydenhuollon lääkäreille hajauttamisesta on se etu, että konsultoitavat erikoislääkärit tulevat tutuiksi, Lehto perustelee.

Uusi terveydenhuoltolaki voi myös viedä aluesairaaloilta potilaita. Jos potilas saa jatkossa valita hoitopaikkansa, hän todennäköisimmin valitsee ison sairaalan, Lehto arvioi. Näkemys perustuu TAYS:n erityisvastuualueella tehtyyn kokeiluun, jossa potilaat tyypillisesti hakeutuivat keskussairaalaan ja erityisesti tekonivelsairaala Coxaan.

Pienet sairaalat kilpailevat potilaista myös yksityisten lääkärikeskusten kanssa. Ortopedistä toimintaansa vahvistava Valkeakosken aluesairaala ­­ha­luaa jatkossa hoitaa niin sanottuja ­täky- eli täyskustannusvastuupotilaita, joiden hoidon rahoittavat vakuutus­yhtiöt.

– Täky-potilaalle on yleensä sattunut työtapaturma tai liikennevahinko, jonka jälkeen hän tarvitsee leikkauksen kuntoutuakseen nopeasti työelämään. Aloitamme täky-toiminnan pilottihankkeen tulevana syksynä. Ajatuksena on nostaa Valkeakosken aluesairaalan profiilia ja houkutella sairaalaan ortopedian ylilääkäri, Lehto kertoo.

Ortopedian lisäksi Valkeakoskelle on hajautettu dialyysitoimintaa, reumapotilaiden infuusiolääkehoitoja sekä korva- nenä- ja kurkkutautien hoitoja.

Kriisi ei vie leikkaustoimintaa Mäntästä

Mäntän aluesairaalassa tilanne muuttui kaksi viikkoa sitten, kun johtamiskriisi sai kaksi ylilääkäriä irtisanoutumaan. Sen jälkeen terveydenhuolto­alueen johtaja

– joka ei ollut lääkäri – siirtyi muihin tehtäviin. Mäntän sairaalaa hallinnoidaan ­Lehdon mukaan nyt ­TAYS:sta. Hiljattain uusitut leikkaussalit aiotaan pitää käytössä. Mäntän aluesairaalaan on hajautettu mm. plastiikka- ja lasten­kirurgiaa.

– Ohjaamme Mänttään lääkäriosaamista TAYS:sta. Mäntän leikkaussaleja tarvitaan kipeästi paitsi Ylä-Pirkanmaan, myös koko Pirkanmaan potilaiden palvelemiseksi, Lehto sanoo. Hän huomauttaa, että Pirkanmaalla nimenomaan hajautetaan eikä keskitetä. Pääosa kunkin erikoisalan hoidoista pysyy Tampereella.

– Aluesairaalat toimivat keskussairaalan satelliittiyksiköinä, Lehto toteaa.

Sanna-Kaisa Hongisto