Älykkyys tai persoonallisuus eivät selitä taikauskoa

Yliopisto-opiskelijat uskovat vähiten yliluonnolliseen. Ihmisen taipumus paranormaaleihin uskomuksiin on vaihtoehtolääkinnän voimakkain selittäjä.

Uudenvuoden yönä ilotulitusrakettien räiskyessä taivaalla karkotetaan taas pahoja henkiä ja paukutellaan vanhan vuoden murheet menemään.

Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -kirja kertoo kymmeniä taikoja ja enteitä, jotka liittyvät vuoden viimeiseen ja ensimmäiseen päivään. Syntymä, kuolema, sairastelu ja puolison löytäminen ovat ihmisen elämän tärkeitä merkkipaaluja; ennusmerkkien etsiminen on kiehtovaa.

Ihminen on kokeillut olevaisen ja näkyväisen rajoja aina. Nykyihmisen tieteellinen maailmankuva ei ole rapauttanut taikauskoisia käsityksiä.

Helsingin yliopiston psykologian laitoksella on selvitetty suomalaisten nuorten aikuisten käsityksiä tutkimuksessa ”Taikauskon vetovoima”.

– Haastattelututkimuksen mukaan kaikkein vähiten yliluonnolliseen uskovat yliopisto-opiskelijat, kertoo Suomen akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia johtava dosentti Marjaana Lindeman.

– Yliluonnolliset uskomukset ovat hyvin pysyviä ja peräisin jo lapsuudenkodista. Havaitsimme, että jos yliopisto-opiskelijalla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei niitä vähennä.

Lindemanin mukaan oli mielenkiintoista havaita, etteivät esimerkiksi älykkyys, analyyttinen ajattelu, persoonallisuus tai sukupuoli ole juurikaan yhteydessä siihen, uskooko ihminen yliluonnollisiin ilmiöihin.

Lindemanin ryhmän tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana 3240 eri koulutustason opiskelijaa ympäri Suomea. Jatkotutkimuksiin osallistui noin 500 opiskelijaa, joille tehtiin myös kokeellisia tutkimuksia. Tutkittavilta kysyttiin heidän uskomuksiaan muun muassa noidista, telepatiasta, horoskoopeista, Jumalasta ja aaveista.

Koehenkilöiden persoonallisuutta, arvoja, tietorakenteita ja tiedonkäsittelytapoja arvioitiin psykologisin tutkimusmenetelmin.

- Havitsimme, että jos ihminen uskoo yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoo yleensä muihinkin, Lindeman huomauttaa.

Mitä taikausko on?

Lindeman kertoo, että taikauskon määrittely osoittautui yllättävän vaikeaksi tehtäväksi. Tutkijat päätyivät niputtamaan taikauskon, paranormaalin, yliluonnollisen ja maagisen samaan kategoriaan.

– Ihmisen taipumus paranormaaleihin uskomuksiin on myös uskomuslääkinnän eli vaihtoehtolääkinnän voimakkain selittäjä, Lindeman toteaa.

Lindemanin mukaan yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eriytymättömiin käsityksiin maailmasta. Näissä käsityksissä menevät elottomien, elollisten ja psyykkisten asioiden ydinominaisuudet sekaisin.

Pieni lapsi oppii kasvaessaan erottomaan elolliset olennot ja elottomat esineet toisistaan. Jo alle yksivuotiaana lapsi tajuaa, että pallo liikkuu hänen käsiensä voimasta, kun taas koira voi liikkua omin voimin itsenäisesti.

– Silti monet fysikaaliset tapahtumat ovat vaikeita hahmottaa. Viisivuotias voi vielä ajatella, että kuu ilmestyy taivaalle, koska se haluaa nähdä hänet, mutta alakouluikäinen jo tajuaa planeettojen liikkuvan muista syistä, kuvailee Lindeman.

Aivojen ja psyyken toiminnan lapsi mieltää noin kymmenen ensimmäistä elinvuottaan toisistaan riippumattomiksi. Mutta sitten alkaa kasvu tiedostavaksi aikuiseksi. Samalla avautuu yliluonnollinen maailma.

– Nojautuminen lapsuudenaikaisiin ja tiedostamattomiin käsityksiin maailmasta liittyy yksilön taipumuksiin intuitiivisesti eli tiedostamattomasti, Marjaana Lindeman sanoo.

Miksi sitten koulutuksen myötä kasautuva tieteellinen tieto ei nujerra lopullisesti ihmisen uskoa yliluonnolliseen?

– Emme osaa selittää, miksi ei, naurahtaa Lindeman.

– Tieteen historia ei tunne yhtään tapausta, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista, vaan aina poispäin siitä.

Ulla Järvi

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.