Säännölliset tarkastukset paljastaisivat sydäninfarktiriskin tai varhaisen vaiheen paksusuolensyövän lääkärilläkin, muistuttavat Lääkärilehden haastattelemat työterveyslääkärit.

Yrittäjällä ei ole lain mukaan velvollisuutta järjestää itselleen työterveyshuoltoa, joten moni lääkäri hoitaa itse itseään tai turvautuu tutun kollegan apuun.

Vastaavan työterveyslääkärin Anne ­Pinolan mielestä sairauden hoito voi näin onnistuakin, mutta työterveyshuollon tärkein osa, terveysriskien ennakointi terveystarkastusten avulla, jää puuttumaan.

− Viedäänhän autotkin määräajoin huoltoon, Tampereella Koskiklinikalla työskentelevä Pinola painottaa.

Työterveyslääkäri Kirsti Pakkala muistuttaa, että säännölliset tarkastukset paljastavat esimerkiksi sydän­infarkti­riskin tai varhaisen vaiheen paksusuolensyövän lääkärilläkin.

Hänen mukaansa ammatinharjoittajalääkärit hakeutuvat työterveyshuoltoon myöhemmällä iällä. Jos siis hakeutuvat.

− En muista, että kukaan ammatinharjoittajalääkäri olisi tullut potilaakseni alle nelikymppisenä, Lääkärikeskus ­Aavassa työskentelevä Pakkala sanoo.

Toimeentulo riippuu työkyvystä

Mehiläisen johtavan työterveyslääkärin Kari Mäkelän mielestä tilanne on ristiriitainen, koska juuri ammatinharjoittajan kannattaisi pitää erityistä huolta työkyvystään ja huolehtia ennakoivasti terveydestään.

− Jos terveys pettää, on toimeentulo vaakalaudalla, Mäkelä pohtii.

HUS:n johtavan työterveyslääkärin Leena Forss-Latvalan kokemus on, että edes palvelussuhteiset lääkärit eivät aina ole erityisen aktiivisia työterveyshuollon asiakkaita, pakollisia käyntejä lukuunottamatta. Asiasta ei tosin pidetä erikseen tilastoa.

Yksi ongelma hänen mukaansa on, ­että lääkäriesimiehillä on toisinaan turhankin korkea kynnys puuttua lääkäri­alaisensa ongelmiin. Työkykyongelma voi kehittyä pahaksi, ennen kuin tilannetta päästään hoitamaan.

− Hoitajaesimiehet tarttuvat ongelmiin yleensä ripeämmin, Forss-Latvala sanoo.

Työterveys kilpailuvaltiksi?

Koskiklinikka mainostaa silloin tällöin omille ammatinharjoittajalääkäreille työterveyspalvelujaan. Vuosittain muutama lääkäri tekee työterveyssopimuksen.

− Asiasta voisi aktiivisemminkin tiedottaa esimerkiksi Lääkärilehdessä, ­Anne Pinola pohtii.

Kirsti Pakkala on pitänyt aiheesta tietoiskuja omalla työpaikallaan ja muissa lääkäritilaisuuksissa.

− Joka kerran jälkeen on tullut uusia lääkäreitä työterveydenhuollon asiakkaaksi, myös luottamuslääkärinä toimiva Pakkala kertoo.

Joillakin aloilla yrittäjiä patistetaan työterveyshuollon piiriin kannustein. Maatalousyrittäjät voivat saada vakuutusmaksuista alennusta, jos ovat työterveyshuollon piirissä. Rakennusalalla alihankintaketjujen laatuvaatimuksiin saattaa kuulua, että kaikilla ketjun yrittäjillä pitää ­olla työterveyshuolto. Kari Mäkelä arvioi, että vastaavanlaisia keinoja voisi käyttää kannusteina lääkäriyrittäjilläkin.

Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen törmää työssään aiheeseen vain harvakseltaan. Hänen mielestään lääkäriyritykset voisivat kilpailla lääkäreistä tarjoamalla houkuttelevia työterveyspaketteja.

Johtava ylilääkäri Juha Tuominen Terveystalosta pitää ideaa periaatteessa kiinnostavana. Hän korostaa, että paketti ei saa näyttää verottajan silmissä työsuhde-edulta, jotta ammatinharjoittajuuden kriteerit itsenäisyydestä täyttyvät.

Kari Mäkelä ei pidä työterveyspalveluja nykyisellään riittävän hyvänä houkuttimena, koska lääkärit käyttävät niitä niin vähän.

Sadalla eurolla mukaan

➤ Monet lääkärikeskukset tarjoavat yrittäjille työterveyspaketteja. Pienimuotoisen kyselyn perusteella yrittäjäpaketin vuosihinta on lääkäri­yrityksissä noin 70−150 euroa. Siihen kuuluu toiminta­suunnitelma, jonka mukaisesti yrittäjä alkaa muun muassa saada kutsuja terveys­tarkastuksiin, tyypillisesti kolmen vuoden välein. Käynneistä veloitetaan yleensä erikseen.

➤ Pakettien sisältö vaihtelee. Kalliimpaan hintaan kuuluu vuosittainen hyvinvointikeskustelu ja toiminta­suunnitelman päivitys työterveyshoitajan kanssa.

➤ Kun työterveyssopimus ja toimintasuunnitelma on tehty, yrittäjä voi saada työterveyshuollon palveluista Kela-korvausta 50 tai 60 %, tiettyyn rajaan asti. Loput kulut ovat tietyin rajoituksin verovähennyskelpoisia.

➤ Myös kuntien terveyskeskukset tarjoavat työ­terveys­huollon palveluita omana tai ulkoistettuna toimintana.

➤ Kaikkia ammatinharjoittajalääkäreitä työterveys­huollon puute ei koske. Haastateltujen mukaan työterveyshuolto puuttuu vain niiltä, joilla ammatin­harjoittaminen on päätyö. Jos lääkärin päätyö on palvelussuhteinen, hoituvat työterveyspalvelut sitä kautta.

Minna Pihlava
Kuva: Panthermedia