Korjaamattomissa kosteusvauriotiloissa työskentelyyn liittyy merkittävä astman kehittymisen riski.

Kirsi Karvalan tutkimustulokset viittaavat siihen, että kosteusvaurioiden korjaamisella tai oireilevan työntekijän siirtämisellä pois kosteusvaurioituneista tiloista voidaan vaikuttaa astmariskiin.

Korjaamattomissa kosteusvauriotiloissa työskentelyyn liittyi merkittävä astman kehittymisen riski. Työterveyshuollon seuranta on tarpeen työntekijöille, joilla on kosteusvaurioympäristöön liittyviä hengitystieoireita.

Ammattiastmaa sairastavilla elämänlaatu ja työkyky olivat huonompia kuin muilla tutkituilla. Huonoksi koettu esimiehen toiminta ja huonoksi koettu työilmapiiri aikaisemmassa kosteusvauriotyöpaikassa olivat yhteydessä työkyvyn alentuneisiin indikaattoreihin. Mitä enemmän pitkittyneitä sisäilmaoireita seurannassa ilmoitettiin, sitä huonommaksi työkyky koettiin.

Väitöskirjan tavoitteena oli arvioida ja kehittää kosteusvaurioympäristöstä aiheutuvan ammattiastman diagnostiikkaa. Tutkimusaineistona oli 2 200 Työterveyslaitoksella ammattitautiepäilyn takia 1995–2004 tutkittua potilasta, joilla oli ollut työpaikan kosteusvaurioon liittyviä hengitystieoireita.

Potilaille tehtiin 3–12 vuoden kuluttua Työterveyslaitoksen tutkimusten jälkeen seurantakysely, jossa tutkittiin kosteusvaurioympäristössä ilmenevien astmankaltaisten oireiden merkitystä astman riskitekijänä. Jos nykyisessäkin työpaikassa oli kosteusvaurio, astmariski oli yli nelinkertainen verrattuna niihin vastaajiin, jotka ilmoittivat, ettei työpaikassa ole kosteusvaurioita.

LL Kirsi Karvalan väitöstutkimus Työpaikan kosteusvaurioihin liittyvä astma (Asthma in damp indoor work environments) tarkastetaan 30.11.2012 Helsingin yliopistossa.

Kuva: Pixmac