Väitöstutkimuksen mukaan päiväkirurgiseen yleisanestesiaan ei liity lisääntynyttä hereilläolon riskiä.

LL Johanna Wennervirran väitöstutkimuksessa osoitettiin aivosähkökäyrään perustuvien anestesian syvyysmittareiden herkkyys lukuisille häiriötekijöille.

Unen syvyyttä kuvaavista mittareista entropia-monitori tunnisti häiriötekijät BIS (bispektraali-indeksi)-monitoria paremmin.

Yleisanestesian aikana SSI/SPI (Surgical Stress/Pleth Index)-monitori kuvasi luotettavasti kipulääkityksen (tai kivunhoitotekniikan) ja kirurgisen ärsytyksen välistä tasapainotilaa.

EEG:stä johdetut indeksit ennustivat neurologista toipumista luotettavasti jo ensimmäisen elvytyksen jälkeisen vuorokauden aikana.

Käytetyt parametrit yksinkertaistavat aivosähkökäyrän tulkintaa ja pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää keskushermoston monitorointia siten, että aivojen tilan jatkuva seuranta teho-osastoilla olisi mahdollista ja että hoitohenkilökunta voisi reagoida heti potilaan aivotoiminnan muutoksiin.

Tutkimuksen mukaan päiväkirurgiseen yleisanestesiaan ei liity lisääntynyttä anestesian aikaisen hereilläolon riskiä. Selkeitä anestesian aikaisia muistikuvia esiintyi 0.07 % päiväkirurgisista ja 0.13 % tutkituista osastopotilaista.

Anestesian aikainen hereilläolo on harvinainen mutta vakava komplikaatio, joka voi johtaa huomattavalla osalla potilaista posttraumaattisen stressireaktion syntyyn.

LL Johanna Wennervirran väitöskirja ”Measurements of adequacy of anesthesia and level of consciousness during surgery and intensive care” tarkastetaan lauantaina 29.5.2010 Helsingin yliopistossa.