1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Apotti laajenee pääkaupunkiseudulla
Ajan­kohtai­sta 4/2020 vsk 75 s. 160 - 163

Apotti laajenee pääkaupunkiseudulla

Uusi potilastieto­järjestelmä herättää pelkoa mutta myös toiveikkuutta.

Apotti laajenee pääkaupunkiseudulla Kuva 1 / 3 Kuva: Jussi Helttunen
     

Potilastietojärjestelmä Apotin käyttö laajenee tänä vuonna HUS:n toimipisteisiin Espoossa, Helsingissä ja kehyskunnissa. Helmikuun alussa Apotti otetaan käyttöön Jorvin sairaalassa ja HUS Naistentautien ja synnytysten sekä psykiatrian tulosyksiköissä ja toukokuussa lopuissa HUS-sairaaloissa, muun muassa Uudessa lastensairaalassa.

Lastensairaalan päivystyksessä työskentelevä osastonylilääkäri, lastentautien erikoislääkäri Mikael Kuitunen kertoo, että Apotti herättää hänessä pientä pelkoa mutta myös toiveikkuutta.

”Hiiren klikkailu on päivän sana.”

Eeva-Maija Nieminen

– Alkuun oli pelonsekainen fiilis, kun olen kuullut kollegoilta, miten muualla on mennyt.

Apotti on ollut käytössä Vantaalla marraskuusta 2018: ensin Peijaksen sairaalassa ja sitten perusterveydenhuollossa. Kollegoiden kokemukset siitä, että potilaita on pystytty ottamaan vähemmän ja että toiminta ei ole palautunut normaaliksi viikkojenkaan aikana, ovat olleet omiaan eskaloimaan epävarmuutta ja vastarintaa.

Kuitusen mielestä Lastensairaalassa on kuitenkin hyvin valmistauduttu Apotin tuloon muun muassa koulutuksilla, tukihenkilöillä ja säännöllisillä johdon tapaamisilla, joihin yksiköt ovat saaneet tuoda esiin erityistarpeitaan ja toiveitaan. Esimerkiksi päivystysosastolle on luotu järjestelmään omia pohjia ja paketteja, jotka on suunniteltu eniten käytetyistä lääkkeistä ja tutkimuksista. Myös potilaiden hoidon kiireellisyyden luokat on luotu etukäteen järjestelmään.

– Ne yksiköt, jotka ovat vastanneet pyyntöön laittaa toiveita, ovat varmasti paremmassa asemassa käyttöönotossa.

Apotti-koulutukset ovat varsin hyödyllisiä ja avaavat ohjelman toimintaa hyvin, kuvailee Kuitunen. Hän on itse myös mukana Apotti-ohjausryhmässä, jossa on henkilökuntaa ympäri sairaalaa.

Klikkailu vie aikaa

Lääkärien tyytyväisyys Apotti-järjestelmään on Peijaksen sairaalassa tuoreen käyttäjäkokemuskyselyn perusteella edelleen alhainen, kertoo keuhkolääkäri ja luottamusmies Eeva-Maija Nieminen.

Vaikka järjestelmää on vuoden mittaan opittu käyttämään, sitä pidetään monimutkaisena ja aikaa vievänä.

– Hiiren klikkailu on päivän sana. Koko ajan ollaan hyväksymässä jotakin.

Järjestelmää on parannettu ja kehitetty paljon, mutta vielä olisi tehtävää.

– Ei tämä nyt ihan mahdoton ole, mutta en ole tyytyväinenkään, kiteyttää Nieminen.

Tietojärjestelmän täydentämiseen ja käyttämiseen menee aiempaa enemmän aikaa, mikä on pois potilailta. Apotti onkin Niemisen mukaan vaikuttanut siihen, miten paljon potilaita ehditään hoitaa.

– Puolen tunnin ajat per potilas eivät enää riitä esimerkiksi uusintakäynteihin. Vastaanottotyöhön menee enemmän aikaa, minkä johdosta potilaita voidaan hoitaa vähemmän kuin ennen.

Lääkitysosio koetaan hankalaksi

Apotin lääkitysosiota Nieminen pitää hankalana ja sekavana tehdyistä parannuksista huolimatta.

– Käytössä on liian monta eri lääkelistaa, joista potilaan lääkemuutosten jäljittäminen on vaikeaa.

Lääkitysosio on herättänyt huolta myös Kuitusessa. Häntä mietityttää, miten lääkkeiden tarkistukset sujuvat. Prosessi kuulostaa haasteelliselta, ja järjestelmä vaikuttaa sen suhteen hitaanlaiselta.

– Olen kuullut, että lääkkeiden tarkastukset ovat kovin aikaa vieviä.

”Puolen tunnin ajan­varausajat tuskin ­riittävät alkuvaiheessa.”

Mikael Kuitunen

Kuitunen arvelee, että totutut puolen tunnin ajanvarausajat tuskin riittävät alkuvaiheessa, koska jokainen potilas pitää käsitellä ikään kuin uutena, eli kirjata uuteen järjestelmään. Työn pitäisi nopeutua sitten kun potilas on kerran kirjattu ja lääkkeet on käyty läpi.

Vaikka koulutuksessa on päässyt tutustumaan Apottiin, vasta oikeassa potilastyössä näkee, miten se toimii aikataulutetussa kiireisessä vastaanottotyössä, toteaa Kuitunen.

– Alkuviikkoina tulemme tarvitsemaan selvästi enemmän aikaa, kun sama potilasmäärä ei suju samassa ajassa kuin ennen. Toivotaan, että se sitten asettuu, jonot eivät kasva, saadaan potilaat hoidettua nopeasti sekä otettua irti ohjelmasta se, mikä on saatavissa.

Yhteydenpito on helpompaa

Jotkin Apotin ominaisuudet vaikuttavat Kuitusesta tervetulleilta. Esimerkiksi visuaalinen näkymä on hänen mielestään parempi kuin nykyisessä järjestelmässä. Hän myös odottaa, että Apotista tulee hyvää seurantatietoa, jonka avulla voidaan mitata hoidon laatua.

Tulevaisuudessa Apotin dataa pystyisi toivottavasti hyödyntämään kliinisessä tutkimuksessa. Potilaskertomus on rakenteellinen ja kootaan valmiiksi tehdyistä tekstikentistä ja standardifraaseista.

Lue myös

– Se vaikuttaisi antavan nykyjärjestelmää paremmat mahdollisuudet, jos haluaa tehdä sairauskertomusten pohjalta tutkimusta.

Hän huomauttaa, että nykyinenkään järjestelmä ei ole millään tapaa täydellinen. Toiveena onkin, että Apotissa olisi mukana nykyjärjestelmän hyvät puolet mutta ei huonoja.

– Kyllähän tätä nykyistä ohjelmaa haukuttiin huonoksi jatkuvasti. Nyt tätä ei enää haukuta, vaan pelkästään uutta, hän naurahtaa.

Apotissa on hyviäkin puolia, sanoo myös Nieminen. Peijaksen sairaala ja Vantaan terveysasemat näkevät nyt toistensa potilastiedot, mikä mahdollistaa kollegoiden välisen viestittelyn tietoturvallisesti järjestelmän sisällä. Aiemmin piti kaivaa hoitaneen lääkärin nimi lähetteestä ja hakea erikseen puhelinnumero.

Apotti myös vaatii diagnoosin kirjaamisen ja lähetteen tekemisen, eli ne tehtävät eivät voi jäädä enää rästiin.

Niemisen mukaan Apotti otettiin heillä käyttöön melko raakileena. Uusissa käyttöönotoissa auttavat Peijaksesta saadut kokemukset, esimerkiksi hoitajan ja lääkärin välinen työnjako on pystytty sopimaan paremmin.

– Meillä työnjako meni vähän pieleen, ja lääkärit tekivät asioita, jotka joku muu ammattihenkilö pystyisi tekemään.

Mitä vinkkejä Nieminen haluaisi jakaa kollegoille, jotka ovat siirtymässä Apottiin?

– Kärsivällisyyttä. Uusi järjestelmä vaatii oikeasti totuttautumista.

Hän myös kehottaa pitämään mielessä, että potilastietojärjestelmän muutos on vain yksi osa työtä. Tärkein eli potilastyö on vielä jäljellä.

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Potilaat eivät tule koronavirustartunnan pelossa hoitoon, vaikka pitäisi

Vakavien sairauksien vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä on puolittunut HUS:ssa Meilahden sairaalan neurologian päivystyksessä.

Ajassa
Tartuntoja 2 487, kuolleita 40

Varmistettuja tapauksia on tullut 179 lisää.

Kommentti
Pullon henki menettämässä puhtiaan?

Oltaisiinko epidemian huippu jo saavuttamassa vastoin kaikkia ennusteita, pohtii Heikki Peltola.

Ajassa
Influenssakausi on ollut laimea

Merkittävää ylikuolleisuutta ei ole havaittu missään ikäryhmässä.

Blogi
Ainoa mitä pitää pelätä, on pelko itse

Alikersantti Rokan sanoin ”jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka”, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Ajassa
Milloin COVID-19-potilas lasketaan parantuneeksi?

HUS julkaisi ohjeita siitä, milloin eristys voidaan purkaa ja koska potilas voidaan todeta parantuneeksi.