Arkkiatri tutkisi priorisointiin Norjan mallia

– Varteenotettava idea Suomeen, arkkiatri Risto Pelkonen sanoi Terveysfoorumissa Helsingissä.

Arkkiatri Risto Pelkonen muistutti, että terveydenhuollolla on edessään ennennäkemättömät haasteet.

– Genomilääketiede merkitsee vallankumousta. Uuden maailman kynnyksellä on tehtävä viisaita valintoja, hän sanoi.

Suomessa julkisen terveydenhuollon hoitoja priorisoi Palveluvalikoimaneuvosto eli Palko. Se antaa suosituksia ja ottaa kantaa vaikuttavuuteen, ei kustannuksiin.

Norjassa työtä tekee priorisointineuvosto, jonka jäseninä on palveluiden tuottajia, poliittista kenttää, filosofeja ja potilasjärjestöjä. Priorisointeja on käyty läpi laajassa kansalaiskeskustelussa. Samalla on otettu kantaa kustannuksiin suhteessa laatupainotteisiin elinvuosiin (QALY).

QALY mittaa, kuinka paljon hoito lisää elinvuosia ja parantaa elämänlaatua.

Norjan neuvostolla on käytännön päätösvalta. Tätä arkkiatri kaipaa Suomeen. Hän suuntasi viestinsä sosiaali- ja terveysministeriöön. Uutta kansliapäällikköä, priorisointikeskustelun pinnalle nostanutta Kirsi Varhilaa ei Terveysfoorumissa näkynyt.

– Siitä miinuspisteet, arkkiatri nauratti yleisöä.

Foorumin järjestäjinä olivat muun muassa Duodecim, Lääkäriliitto ja THL.

Potilaita ei rajata

Lainsäätäjältä kaipasi toimia myös emeritaprofessori Marjukka Mäkelä.

– Priorisointi on taas salonkikelpoinen sana, mutta palapelissä on liikaa puuttuvia paloja. Tarvitaan poliittinen askel. Valtioneuvoston pitäisi linjata, paljonko yhteiskunta voi yhdestä laatupainotteisesta elinvuodesta maksaa, hän sanoi.

WHO on määritellyt, että voisi olla 2–3 kertaa kansantuote per henkilö. Suomessa summa olisi noin 90 000 euroa.

Mäkelä kertoi havainneensa Palkon suosituksissa haarukan asettuneen 80 000–100 000 euroon.

Olennaista on Mäkelän mukaan samalla viestiä, että priorisoinnissa ei rajata hoitoja pois potilailta. Siinä rajataan hoitoja.