Ärtyvän suolen mikrobifloora poikkeaa terveestä

Väitöstutkimuksen mukaan muutokset suolistomikrobistossa ja suolen limakalvon aineenvaihduntatuotteissa saattavat liittyä ärtyvän suolen oireyhtymään. Probioottihoito tasapainottaa suolistomikrobistoa ja rauhoittaa oireita, mutta suolen toimintaan tai tulehduksen välittäjäaineisiin se ei vaikuta.

Ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavien ja terveiden verrokkien suolistomikrobiston koostumuksessa on selviä eroja. ETM Kajsa Kajanderin väitöstutkimuksessa probioottihoito vähensi potilaiden vatsaoireita ja paransi näin elämänlaatua.

Clostridium coccoides- ja Bifidobacterium catenulatum -ryhmiin kuuluvia bakteereita oli ärtyvästä suolesta kärsivillä merkitsevästi vähemmän. Ripulipainotteisessa suolioireyhtymässä oli merkitsevästi vähemmän laktobasilleja kuin ummetukseen taipuvaisilla. Ummetuspainotteisessa taudissa oli puolestaan suurempi pitoisuus Veillonella-ryhmän bakteereita kuin terveillä.

Lisäksi suolen limakalvon aineenvaihduntatuotteissa havaittiin eroja: ärtyneestä suolesta kärsivien limakalvonäytteissä oli merkitsevästi suurempia pitoisuuksia tiettyjä rasvaliukoisia aineita, kuten lysofosfatidyylikoliineja ja seramideja.

Neljästä bakteerista koostuva probioottiyhdistelmä (kaksi laktobasillia, yksi propionihappobakteeri ja yksi bifidobakteeri) vähensi merkitsevästi ärtyvään suoleen liittyviä vatsaoireita kahdessa pitkäaikaisessa, satunnaistetussa, lumekontrolloidussa kaksoissokkokokeessa. Sen sijaan suolen toimintaan probiootilla ei ollut vaikutusta.

Probioottiyhdistelmällä ei ollut merkittävää vaikutusta suolistomikrobiston koostumukseen, mutta ns. mikrosirumenetelmällä osoitettiin, että probioottisyöttö näytti tasapainottavan mikrobistoa. Probioottilisällä ei ollut vaikutusta verestä mitattuihin tulehdusta kuvaaviin aineisiin.

ETM Kajsa Kajander väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 14.3.2008.

Marianne Jansson