Asevelvollisuuslaki muuttui. Lääkäri voi nyt saada asevelvollisen terveystietoja suoraan toiselta lääkäriltä tai mielenterveystoimistolta ilman sotilasviranomaisen välitystä.

Lääkäri voi nyt saada asevelvollisen terveys- ja mielenterveystietoja suoraan toiselta lääkäriltä tai esimerkiksi mielenterveystoimistolta. Aiemmin tiedonvaihto tapahtui sotilasviranomaisen välityksellä.

Taustalla on asevelvollisuuslain muutos, joka tuli voimaan maanantaina.

Tietojen luovuttamisen edellytyksenä on, että tiedot ovat välttämättömiä asevelvollisen palveluskelpoisuuden määrittämiseksi. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi antaa ne myös oma-aloitteisesti.

Puolustusvoimain pääesikunnan henkilöstöosaston komentajakapteeni Jyrki Kivelä pitää järkevänä, ettei sotilasviranomainen ole tiedonkulun välissä ja tiedot menevät suoraan ennakkoterveystarkastusta tekevälle lääkärille.

– Asian parhaiten tietävät tahot voivat keskustella keskenään esimerkiksi puhelinkonsultaatiossa. Lausuntoa ei välttämättä tarvitse kirjoittaa, sillä tämän voi hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla, Kivelä sanoo.

Kivelän mukaan on pieni haaste, miten saada ennakkoterveystarkastusta tekevät lääkärit mielenterveystyötä tekevien tahojen tietoon. Pienissä kunnissa tämä onnistuu nyt paremmin kuin suurissa kaupungeissa. Kivelä arvioi, että tämän takia puolustusvoimat joutuu edelleen keräämään tietoja myös entiseen tyyliin eli lääkäri saa tiedot vasta kutsuntatilaisuudessa.

Kivelän mukaan ihannetilanne olisi, että 18-vuotiasta potilasta hoitava lääkäri tietäisi potilaan kutsuntaan menosta ja ottaisi puheeksi sairauden vaikutukset palveluksen suorittamiseen. Potilas saisi samalla asiasta kirjallisen lausunnon, jonka hän ottaisi mukaan ennakkoterveystarkastukseen.

Puolustusvoimat haluaa tehostaa asevelvollisten terveyttä koskevaa tiedonkulkua, koska se voi ennaltaehkäistä mielenterveydellisistä syistä johtuvia asepalveluksen keskeyttämisiä ja parantaa palvelusturvallisuutta.

Lainmuutos ei ota kantaa tietojen massaluovutukseen

Asevelvollisten mielenterveystietojen pyytämisestä ja luovuttamisesta virisi vilkas keskustelu viime kesänä, kun psykiatrit vastustivat puolustusvoimien muuttunutta tapaa kysyä kutsuntaan tulevien terveystietoja. Puolustusvoimat lähetti psykiatrista hoitoa antaville tahoille henkilötiedot kaikista alueensa kutsuntaan tulevista miehistä ja STM ohjeisti lääkäreitä tekemään hoidetuista potilaista lausunnon, jossa on puolustusvoimien kannalta merkitykselliset tiedot. Lausunnosta piti informoida potilasta. Se voitiin kuitenkin antaa, vaikka potilas vastustaisi sitä.

Jyrki Kivelän mukaan tietojen keruu listojen avulla sujui viime syksynä hyvin mediamylläkästä huolimatta.

Nyt voimaan tullut lainmuutos ei ota kantaa tietojen keruun tapaan, mutta Kivelän mukaan muutos vastaa osaltaan aiheesta nousseeseen keskusteluun.

– Pyrimme tiedottamaan eri kautta lääkäreille, että heilläkin on oikeus pyytää tietoja omalta mielenterveystyötä tekevältä taholta. Ennakkoterveystarkastukset ovat kuitenkin jo käynnissä, ja tämä ei välttämättä ole kaikkialla tiedossa. Varmasti tänäkin vuonna tulemme lähettämään nämä listat. Ei tietenkään ole tarkoitus rasittaa organisaatiota päällekkäisellä tiedolla. Kun näemme että homma toimii automaattisesti, niin tulemme tarkistamaan tätä käytäntöä.

Kivelä korostaa, että puolustusvoimat ei kerää rekisteriä asevelvollisten terveystiedoista. Palveluskelpoisuutta koskeviin päätöksiin liittyvät tiedot jäävät kuitenkin puolustusvoimille.

Lääkäriliitto kannattaa kollegoiden normaalia neuvonpitoa

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Risto Ihalaisen mukaan liitto kannattaa yksilöityjen tietojen luovuttamista, kun sille on riittävät asiaperusteet. Asevelvollisuuslain muutos on linjassa henkilötietolain kanssa.

– Yksityisyyden loukkaus pitää olla suhteessa saavutettuun etuun eli kaikkien tietojen lähettely ei ole paikallaan. Normaaliin tapaan kollegat voivat pitää neuvoa keskenään ja lähettää dokumentteja, jotka ovat palveluskelpoisuuden kannalta ratkaisevia.

Tietojen massaluovutuksessa puolustusvoimille on monia ongelmia.

– Massaluovutus on yksiköiden turhaa kuormittamista ja graavia käytöstä yksilöiden tietosuojan kannalta, Ihalainen sanoo.

Miia Soininen