ASLAK-kuntoutuksella oli eniten vaikutusta osallistujien hyvinvointiin ja terveyteen. Vaikutukset eivät kuitenkaan ulottuneet työoloihin. Näin kertoo Maija Tirkkosen väitöstutkimus.

ASLAK-kurssien aikana osallistujat selkiyttivät työn tärkeysjärjestyksiä ja työnjakoja. Monet tarkistivat suhtautumistaan työpaineisiin ja omaan vaatimustasoonsa. Kuntoutujat selkiyttivät työn ja vapaa-ajan rajaa ja opettelivat käyttämään vapaa-aikaansa tehokkaammin palautumiseen. Palautumisen tehostumisella oli olennainen rooli hyvinvoinnin vahvistumisessa. Nämä havainnot teki PsL Maija Tirkkonen väitöstutkimuksessaan.

ASLAK-kuntoutuksella oli eniten vaikutusta osallistujien hyvinvointiin ja terveyteen. Osallistujien työperäisestä väsymyksestä palautumisen tarve ja stressi vähenivät, ja koettu työkyky ja terveys vahvistuivat vertailuryhmään nähden. Lisäksi kuntoutujien positiivinen mieliala ja unen laatu parantuivat, vaikka vertailuryhmässä nämä pysyivät ennallaan. Sen sijaan tutkimus osoitti, etteivät vaikutukset ulottuneet työoloihin.

Maija Tirkkonen selvitti ASLAK-kuntoutuksen vaikutusta työhyvinvointiin työpsykologisin mittarein vertaamalla kuntoutujien (n = 148) ja vertailuryhmän (n = 34) tuloksia. Hän tarkasteli myös työkuormituksesta palautumisen roolia työhyvinvoinnin vahvistumisessa sekä analysoi, ketkä hyötyivät ASLAK-kuntoutuksesta eniten. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2007–08 Siuntion Hyvinvointikeskuksen esimiesten ja asiantuntijoiden ASLAK-kursseilla.

Tirkkosen mukaan työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan selkeitä tavoitteita, osuvaa kuntoutuksen ajoitusta ja työpaikan tukea tarvittavien muutosten tekemiselle. Kestävät vaikutukset edellyttävät todellisia muutoksia sekä yksilön omassa toiminnassa että työoloissa.

PsL Maija Tirkkosen psykologian alaan kuuluva väitöskirja ”Vocationally oriented medical rehabilitation is selective in promoting well-being at work (ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti)” tarkastetaan 21.9.2012 Tampereen yliopistossa.

Kuva: Pixmac