Tupakointi ja tupakansavulle altistuminen lisäävät merkittävästi astmalle tyypillistä keuhkoputkien supistumisherkkyyttä. Astma ei kuitenkaan enää ole lisääntynyt suomalaisväestössä, osoittaa väitöstutkimus.

Tupakointi ja tupakansavulle altistuminen lisäävät merkittävästi astmalle tyypillistä keuhkoputkien supistumisherkkyyttä. Astma ei kuitenkaan näytä enää olevan lisääntymässä suomalaisväestössä, osoittaa erikoislääkäri Maria Juusela väitöstutkimuksessaan.

Keuhkoputkien supistumisherkkyys (bronchial hyperresponsiveness, BHR) on astmalle tyypillinen löydös. Se on itsenäisenä tekijänä yhteydessä myös keuhkojen toimintakyvyn heikentymään ja hengitystiesairauksien suurentuneeseen riskiin.

Juuselan tavoitteena oli selvittää BHR:n, astman ja astmankaltaisen hengitystietulehduksen esiintyvyyttä pohjoissuomalaisessa ja helsinkiläisessä aikuisväestössä. Hän myös arvioi BHR:n yhteyttä kroonisten hengitystieoireiden, astman ja allergisen nuhan esiintyvyyteen ja ilmaantuvuuteen.

Väitöstyö on osa FinEsS-tutkimusta, jossa selvitetään astman, keuhkojen toimintahäiriöiden ja allergioiden esiintymistä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

FinEsS-Helsinki-tutkimuksessa lähetettiin vuonna 1996 postikysely satunnaisotoksella 8 000 aikuiselle helsinkiläiselle. Vastanneista 1 200 kutsuttiin kliinisiin jatkotutkimuksiin. BHR-tutkimuksessa oli mukana 292 henkilöä. Astman ilmaantuvuus määritettiin 11 vuoden seuranta-ajalta.

Väitöstutkimus osoitti, että BHR:n esiintyvyys helsinkiläisessä aikuisväestössä oli 21 % ja vähintään kohtalaisen BHR:n esiintyvyys 6 %. Keuhkojen heikentynyt toimintakyky ja keuhkoputkien ahtauma merkitsivät 5–14-kertaista BHR:n riskiä.

Tupakointi oli BHR:n merkittävä itsenäinen riskitekijä, ja tupakoinnin määrä oli yhteydessä BHR:n vaikeusasteeseen. Tupakansavulle altistuminen lisäsi BHR:n riskiä selvästi.

Vuosien 1996–2007 aikana Helsingin aikuisväestössä todettiin 157 uutta astmatapausta (ilmaantuvuus 3,7/1 000), ja vastaavasti seurannan päättyessä 17 % astmaatikoista ilmoitti olevansa terveitä. Allergisen nuhan ilmaantuvuus oli suuri, 16,8/1 000 ihmistä vuodessa.

Maatilaympäristössä eläminen alle 5-vuotiaana vähensi allergisen nuhan ilmaantuvuutta merkitsevästi. Allerginen nuha kaksinkertaisti astman ilmaantuvuuden.

Kliinisen fysiologian erikoislääkärin Maria Juuselan väitöskirja "Keuhkoputkien supistumisherkkyyden esiintyvyys ja sen riskitekijät suomalaisessa aikuisväestössä" (Bronchial Hyperresponsiveness and its Risk Factors in Finnish Adult Population) tarkastetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 21.9.2012.

Kuva: Panthermedia