• Hertta Vierula

Auta nuorta pärjäämään

Nuorten syrjäytymisen taustalla on vyyhti yksilön ja yhteiskunnan ongelmia. Monissa tapauksissa lääkäri voi auttaa.

Nuorisolääkäri Elina Hermansonin vastaanotolle päätyy usein nuoria, joilla on vaikeuksia saada peruskoulu loppuun. Yksi ei millään saa opiskelupaikkaa ja toinen keskeyttää ammattiopinnot kerta toisensa jälkeen.

- Nämä nuoret uskovat, ettei kannata yrittää. Taustalla on tunne, ettei ole tarpeellinen muille. Usein takana on epäonnistumisia ja periytynyttä uskoa omien kykyjen vähäisyyteen, Hermanson analysoi.

Hän pohtii, että hyvästä suullisesta ja kirjallisesta ilmaisukyvystä on tullut niin tärkeää, että kaikki, joilla on vaikeuksia ilmaista itseään, ovat syrjäytymisvaarassa.

Noin puolella Hermansonin kohtaamista nuorista on puutteellisesti hoidettuja neuropsykiatrisia ongelmia: oppimis- ja tarkkaavuushäiriöitä, autismikirjon piirteitä tai kielellisiä erityisvaikeuksia.

- Nuori itse ei ole useinkaan ymmärtänyt mistä on kyse. Hän vain kokee, että on huono eikä kelpaa.

Heikkous ei ole häpeä

Hermansonin mielestä jo ensimmäisen lääkärin pitäisi osata selittää nuoren tilanne mahdollisimman hyvin perheelle.

- Meillä kaikilla on vahvuuksia ja heikkouksia. Jotkut heikkoudet haittaavat suhteettoman paljon nykymaailmassa, mutta eivät ne tee meistä muita arvottomampia, eikä niihin yleensä kukaan ole mitenkään syyllinen.

Jos perusterveydenhuollon lääkäri ei tunne kuntoutusmahdollisuuksia, hänen on vaikea motivoida perhettä tutkimuksiin ja apujen piiriin.

- ADHD:tä käytetään toisinaan jopa haukkumanimenä, eikä tilaa haluta tunnistaa. Kuitenkin ADHD:sta kärsivää on erityisen helppoa auttaa lääkkeillä. Olen nähnyt ihmeitä tapahtuvan, kun nuori saa ADHD-lääkkeet.

Rohkeasti verkostopalaveriin

Osa kouluvaikeuksista kärsivistä nuorista tulee vaikeista kotioloista. Heitä varten lääkärin pitää olla läsnä, kuunnella, kysellä ja yrittää ymmärtää.

- On surullista, jos nuori kokee kotona väkivaltaa ja laiminlyöntejä, mutta terveydenhuollolla on vain tarjota moitteita tupakanpoltosta.

Hermanson kaipaa kokonaisvaltaista otetta nuorten ongelmiin. Viinanjuonnista ja tupakanpoltosta puhuminen on usein vain puuttumista seurauksiin. Hyviä tuloksia saadaan aikaan, kun mukaan otetaan monen alan ammattilaiset.

- Lääkäriä kuunnellaan ja siksi meillä on hyvät mahdollisuudet kutsua koolle verkostopalaveri nuorta auttamaan. Lääkärin ei pidä ylenkatsoa muiden ammattilaisten panosta.

Tartu lapsen ongelmiin

Lastenpsykiatrian professori Andre Sourander Turun yliopistosta on tutkinut lapsuus- ja nuoruusiän mielenterveysongelmien yhteyttä nuorten aikuisten vaikeuksiin. Hän kertoo, että monilla syrjäytyneillä on taustalla jo lapsuudessa näkyviä käytöshäiriöitä, joiden taustalla on biologisia ja sosiaalisia syitä. Käytöshäiriöt saattavat ilmetä usein jo 4-vuotiaana.

- Hoitamattomina lapsuusiän ongelmat kärjistyvät helposti ja voivat johtaa kouluvaikeuksiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Myös vanhemmuus on perheissä koetuksella.

Käytöshäiriöt on usein helppo tunnistaa, mutta hyviä työkaluja niihin puuttumiseen on varsin vähän. Lähete erikoissairaanhoitoon ja hoidon jonottaminen on Souranderin mukaan usein liian pitkä tie. Apu ei saa leimata ja palveluihin pitää olla matala kynnys, siksi apukeinoja pitää kehittää perusterveydenhuollon käyttöön.

- Avun pitää olla lähellä ja siihen pitää päästä pian, Sourander kiteyttää.

Sourander kertoo tutkimusryhmänsä kehittävän parhaillaan Voimaperheet-interventiota, jossa perheet ratkaisevat arjen ongelmia internet-palvelun avulla. Interventioon kuuluvat myös viikoittaiset puhelinkeskustelut valmentajan kanssa.

OYS:ssa puolestaan kehitetään parhaillaan keinoja auttaa sairautensa tai vammansa vuoksi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, joiden ongelmat huomataan erikoissairaanhoidossa.

- Kotikunnalla ei välttämättä ole heistä mitään tietoa. Tähän pitää saada muutos, sanoo psykiatrinen sairaanhoitaja Eeva-Leena Laru, joka on hankkeen projektikoordinaattori.

Tähän asti kuntoutusta on järjestetty diagnoosin mukaan. Nyt kokeillaan omia kuntoutusryhmiä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Tulokset ovat olleet lupaavia.

- Nuoret ovat saaneet mielekästä tekemistä arkeensa ja kokeneet toimintakykynsä parantuvan, Laru kertoo.

Asenteet ovat koventuneet

Psykohistorioitsija, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Juha Siltalan mukaan syrjäytyminen on pieni osa isompaa ongelmavyyhteä, jonka tämän päivän nuoret joutuvat kohtaamaan. Nuorten työnsaantimahdollisuudet ja luottamus omaan tulevaisuuteen ovat heikentyneet.

- Koulutus ei enää takaa toivotunlaista työtä ja osa työssäkäyvistäkin saa niin pientä palkkaa, ettei se riitä elämiseen.

Yhteiskunnallinen tilanne synnyttää tunteen, ettei omaa asemaa pysty itse parantamaan. Haaveiden ja todellisuuden ristiriita synnyttää häpeää ja huonommuuden tunteita.

- Instituutioiden väliin pudonneet ovat muita tyytymättömämpiä elämäänsä. Pärjäämättömyys synnyttää häpeää, joka on erityisen tuskallista iässä, jossa tavallisesti pariudutaan ja perustetaan perhe. Häpeä tekee vihaiseksi.

Erityisesti nuoret miehet ovat taipuvaisia hakeutumaan porukoiksi, jotka saattavat purkaa vihaansa väkivaltaisesti.

- Väkivaltaa tavallisempi reaktio on kuitenkin masentuminen. Moni kääntyy sisäänpäin ja linnoittautuu kotiin.

Hyviäkin merkkejä ilmassa

Tämänhetkinen tilanne on Siltalan mukaan pitkän kehityksen tulos. Suomessa on ollut pitkään hyvä luottamus eri ihmisryhmien, yhteiskuntaluokkien, yritysten ja työntekijöiden välillä. Viime vuosina luottamus on alkanut rakoilla.

- Yhteiskunnassa alkaa olla vallalla epäluulo, jossa muita epäillään laskelmoiviksi hyväksikäyttäjiksi. Tällaisessa ilmapiirissä kukaan ei ryhdy talkoisiin yhteisen hyvän vuoksi.

Siltala arvioi, että samaan aikaan hyvinvointivaltion korjaavat mekanismit ovat heikentyneet. Huonoista oloista on yhä vaikeampi nousta.

- Esimerkiksi lapsiköyhyys on muuttunut ylisukupolviseksi. Kurjuus periytyy.

Siltalan mukaan työnteon merkitys muuttuu kahdesta syystä: Suomessa niin kuin muuallakin on alettu arvostaa työtä itsensä toteuttamisen väylänä ja toisaalta minimoida sellainen työnteko, joka nähdään vain välineenä rahan saamiseen. Toisaalta keskiluokkaan pääsy on vaikeampaa kuin ennen, mutta moni odottaa pääsevänsä parempaan asemaan kuin vanhempansa. Ristiriita odotusten ja todellisuuden välillä voi lamauttaa yritteliäisyyttä. Nuoret ovat yritteliäimpiä Kiinan kaltaisissa maissa, joissa työnteolla ja opiskelulla voi nousta yhteiskunnallisessa arvoasteikossa.

- Nuorten kannalta on hankalaa, että vaikka koulutus ei takaa työpaikkaa ja etenemistä, koulutuksen puuttuminen aiheuttaa varmasti ongelmia.

Siltala huomauttaa, että nuoriso on polarisoitunutta. Yli puolella menee varmasti paremmin kuin koskaan ennen. Pahimmat ongelmat koskevat pientä, mutta vaikeasti autettavaa ryhmää.

Toivoa antaa se, että nuorten sosiaaliset selviytymiskeinot ovat polvesta toiseen parantuneet.

- Lapsen kanssa keskusteleminen ja lapselle lukeminen kehittävät symbolisointikykyä. Paljon positiivista huomiota saaneet lapset kykenevät paremmin kohtaamaan ja käsittelemään ongelmia.

Siltala summaa, että nuoret aikuiset ovat niiden voimien tuote, jotka yhteiskunnassa ovat vallalla. Länsimaiden perikadon julistamisen tilalle pitäisi saada toivoa.

Jos huolestut, toimi

Lääkärin kannattaa luottaa omiin havaintoihinsa, jos huoli lapsesta ja perheestä herää. Pulmien vakavuuden arvioimiseksi hänen pitää kuunnella ja havainnoida lasta ja vanhempia tarkasti.

- Tarvitaan herkkyyttä, rohkeutta ja aikaa ottaa huolet puheeksi. Oman työparin ja vanhempien kanssa kannattaa yhdessä miettiä, mitä tehdään, sanoo apulaisylilääkäri Kaarina Kemppinen KYS:n lastenpsykiatrian klinikalta.

Vakavissa ja moninaisissa lapsen ja perheen toimintakyvyn häiriöissä on syytä ohjata lapsi erikoissairaanhoitoon. Lapsen oireet voivat olla joko ulospäin suuntautuneita, ympäristöä häiritseviä, tai sisäänpäin suuntautuneita, lapsen toimintaa estäviä.

- Myös liian kilteistä lapsista pitää osata huolestua. Heidän käytöksensä voi kertoa siitä, että he ovat jo luovuttaneet vaikeuksissaan.

Kiireelliset lähetteet polikliinisen hoitoon ovat Kemppisen mukaan jatkuvasti lisääntyneet. Erityisesti lasten aggressiivisuus on lisääntynyt.

- Kuinka paljon lisääntynyt aggressiivisuus kertoo siitä, että vanhemmat eivät jaksa? Mikä vanhempia kuormittaa?

Varhaista tukea tarvitaan

Kemppinen painottaa, että lapset pitäisi ohjata avun piiriin jo silloin, kun huolet eivät vielä ole erittäin vaikeita ja välitöntä puuttumista vaativia. Perheille on tarjottava tukea jo raskausaikana tai pikkulapsivaiheessa.

- On syytä huolestua, jos vanhemmilla ei ole mielikuvia syntyvästä lapsesta tai mielikuvat ovat kielteisiä tai torjuvia, Kemppinen tähdentää.

Huolten kasautuessa pikkulasten perheet tarvitsevat konkreettista tukea kotiin. Vanhempia on myös rohkaistava hakemaan apua omasta lähiverkostostaan.

- Kaikki lapset tarvitsevat tavallista arkea, ja joskus pitää auttaa nuoria vanhempia kestämään arjen toistuvia rutiineja. Yhtä tärkeää on ilon löytäminen arjesta ja lapsesta sekä lapsen kanssa iloitseminen.

Perheiden kannalta tärkeitä ovat helposti saavutettavat matalan kynnyksen palvelut: kodinhoitajat ja perhetyö, neuvola, päivähoito, koulu ja kouluterveydenhuolto.

Ne ovat myös perusterveydenhuollon lääkärin korvaamattomat yhteistyökumppanit.

- Näihin palveluihin on tarjottava lastenpsykiatrista konsultaatioapua, jotta yhä useampi lapsi voitaisiin hoitaa mahdollisimman varhain omassa elinympäristössään, Kemppinen linjaa.

Ulla Toikkanen

ulla.toikkanen@laakarilehti.fi

Lisää aiheesta

Rättelse
Sociala medier svarar då man ropar
Stark signal

Kirjoittajat
Hertta Vierula
hertta.vierula@laakarilehti.fi

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi kaksi miljoonaa tutkimukseen

Säätiö jakoi tänä vuonna apurahoja 208 tutkijalle.

Ajassa
Duodecim palkitsi syövänehkäisyn pioneerin ja terveysviestijän

Konrad ReijoWaara -palkinto myönnettiin kirurgian professori Jukka-Pekka Mecklinille ja tiedottajapalkinto filosofian tohtori Ulla Järvelle.

Ajassa
Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi kaksi miljoonaa tutkimukseen

Säätiö jakoi tänä vuonna apurahoja 208 tutkijalle.

Ajassa
Koulutusvirka auttaisi yleislääkäriksi erikoistuvaa

Yleislääketieteeseen erikoistujilla ei aina ole riittävästi kokeneita kollegoita ympärillään.

Pääkirjoitus
Some vastaa kun sinne huudetaan

Suljettuja sivustoja ei oikeasti ole, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Ajassa
Synnynnäisten epämuodostumien tuntijat

Huuli- ja suulaki­halkioiden hoito on Suomessa kansain­välistä huipputasoa.

Tiedepääkirjoitus
Tunnistatko mitokondriotaudin?

Epäilyn mitokondrio­taudista herättää potilaan oireiden ja löydösten kokonaisuus, kirjoittaa Kari Majamaa.

Kolumni
Titanicista seuraava

Pelkoa, sitä minä en tunne, kirjoittaa Anu Wartiovaara.