Ajan­kohtai­sta

Auttaja tarvitsee itsekin apua

Iltapäivälehdet repivät tosielämän draamasta näyttäviä otsikoita. Miten lääkäri jatkaa traumaattisista tilanteista eteenpäin?

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/kadet_by_Mhryciw_Pixmac.jpg
Marraskuun loppu Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Aivokuolleelle naiselle tehdään keisarileikkaus. Lapsi selviää, isä jää yksin huolehtimaan vastasyntyneestä.

Tosielämän draamaa, josta iltapäivälehdet repivät näyttäviä otsikoita, mutta jonka lääkäri joutuu työssään kohtaamaan. Miten lääkäri jatkaa eteenpäin?

– Traumaattisista tapahtumista keskustellaan työkavereiden kesken välittömästi, ja myöhemmin on ammattilaisten vetämä debriefing, kertoo KYS:n naistentautien ylilääkäri Seppo Heinonen.

Heinosen mukaan molemmat ovat tärkeitä. Päivystysmiitingissä puretaan vahvat, pinnassa olevat tunteet. Sen ja debriefingin välissä tuntemusten käsittelylle on jätettävä aikaa.

– Kerran äidin menehdyttyä pidimme debriefingin lapsen isän kanssa noin viikko tapahtuneesta – vain huomataksemme, että ihmisillä oli vielä shokkivaihe päällä, Heinonen kertoo.

Synnytysten maailmassa suru on osuessaan syvä.

– Työ on ilon sävyttämää ja siihen liittyy suuria odotuksia. Tämä saa ikävät käänteet tuntumaan vielä isommilta. Asiat on kuitenkin käsiteltävä niin, ettei pelko jää päälle.

Vastaavassa tilanteessa pitää pystyä toimimaan myöhemminkin, muistuttaa Heinonen.

Heinonen ja KYS:n johtajaylilääkäri Jorma Penttinen ovat vakiintuneen keskusteluavun kannalla.

– Jokaisessa klinikassa tapahtuu sellaista, että keskusteluapu on tarpeen. Jos ei muuta, niin lääkäri on säännöllisesti vaarassa menettää psyykkisen koskemattomuutensa syyttelyn ja uhkailun muodossa, Penttinen sanoo

Mia Flygar
kuva Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030