Lääketeollisuus ry:n jäsenyritykset julkaisevat toukokuun lopussa tiedot ­lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille ­myöntämistään ­taloudellisista ­etuuksista. Tiedot julkaistaan nyt ­ensimmäistä kertaa.

"Yhteistyössä ei ole mitään salattavaa"

"Elämme maailmassa, jossa trendinä on avoimuus. Lääkärit eivät voi olla tästä poikkeus.

Lääkeyritysten ja lääkärien väliselle yhteistyölle on monta syytä. Yksi niistä on se, että lääketeollisuus rahoittaa täydennyskoulutusta, jota oikeastaan työnantajien tulisi kustantaa, mutta johon niillä ei ole varaa.

Lääkeyritykset tukevat esimerkiksi sitä, että lääkäri voi mennä esitelmöimään toiselle paikkakunnalle ja saada siitä palkkion ja matkakorvaukset. Ilman tukea tällainen – lääkärien omien toiveiden mukainen – koulutustoiminta olisi nykyistä vähäisempää. Lisäksi kun käyttöön tulee uusia lääkkeitä, lääkärien on tärkeää saada niistä tietoa heti.

Aluksi taloudellisten etuuksien julkistaminen voi herättää populistista kommentointia. Jotkut voivat ajatella, että lääkärit saavat yrityksiltä rahaa noin vain, vaikka esimerkiksi luentopalkkiot ovat korvauksia tehdystä työstä. Palkkiot noudattavat sitä paitsi yleisiä suosituksia.

Suomessa lääkärit eivät laula lääketeollisuuden lauluja. Yhteistyössä ei ole mitään salattavaa tai hävettävää. Jos julkisuuteen nousee virheellisiä käsityksiä, meillä on mahdollisuus oikaista ne."

Turun yliopiston professori, psykiatria

Jyrki Korkeila

"Yksin tekeminen on mahdotonta"

"Lääkärien ja lääkeyritysten yhteistyösuhteita tarvitaan. Niihin liittyvien taloudellisten suhteiden on syytä olla senlaatuiset, että ne kestävät avoimen tarkastelun. Kannatan ilman muuta sidonnaisuuksien julkistamista. Toivottavasti se auttaa poistamaan asiaan liittyviä turhia pelkoja ja ennakkoluuloja.

Terveydenhuollossa toimitaan monipuolisessa ja kehittyvässä ympäristössä. Potilaiden hoidossa tarvitaan erilaisia tuotteita, kuten lääkkeitä, diagnostisia apuvälineitä, laitteita ja materiaaleja. Näiden kaikkien kehityksessä tarvitaan sekä potilaiden hoidosta vastaavia lääkäreitä että lääke- ja lääkintälaiteteollisuutta. Yksin tekeminen on mahdotonta.

Tavallisin yhteistyön muoto ovat varmasti lääke-esittelyt, joissa saadaan tietoa niin uusista lääkkeistä kuin jo käytössä olevien lääkkeiden mahdollisista muutoksista, esimerkiksi indikaatioista tai korvattavuuksien muutoksista. Täydennyskoulutus – kuten paikalliset koulutukset terveyskeskuslääkärien tarpeista lähtien – on toinen hyvin tavanomainen muoto.

Mielenkiinnolla odotan, minkälaisen vastaanoton tämä ensimmäinen kerta sidonnaisuuksien julkistamisesta saa. Toivon, että asiaan suhtaudutaan positiivisesti ja perehtyen siihen, mitä lääkäreiden ja lääkeyritysten yhteistyö oikeasti tarkoittaa. Moni saattaa kokea julkistamisen aluksi hankalaksi, mutta kun tästä tulee jatkuvaa toimintaa, tunne varmaankin hälvenee."

Lääkäriliiton puheenjohtaja, terveyskeskuslääkäri

Marjo Parkkila-Harju