Avoimuutta tutkimusmaailmaan
- Suomalaisella tutkimuksella on hyvä pohja ja vankka traditio. Viime ajat ovat kuitenkin osoittaneet, että maailma on kiusauksia täynnä, sanoi Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve. Tutkijalääkärin etiikkaa pohdittiin tällä viikolla Helsingissä liiton seminaarissa.
Suomalaisista lääkäreistä 59 prosenttia on jollain tavalla mukana tieteellisessä tutkimustyössä; täyspäiväisiä tutkijoita on vajaat viisi prosenttia. Joukko on jo nyt laaja, mutta sitä voisi kasvattaa erityisesti terveyskeskusten puolelle.
- Terveyskeskuksissa riittäisi varmasti kiinnostusta tutkimukseen, jos siihen vain annettaisiin mahdollisuus. Kotka on jo näyttämässä mallia muille lanseeraamalla itseään akateemiseksi terveyskeskukseksi, kannusti terveyskeskuslääkäri Kati Myllymäki. Hänen mielestään kansallisen terveysprojektin evo-rahojen leikkaussuunnitelma olisi voitu hoitaa myös siirtämällä rahaa nimenomaan terveyskeskusten tutkimustoimintaan.
Seminaarissa uskottiin myös, että mitä laajemmat piirit saadaan tutkimukseen mukaan, sitä läpinäkyvämmäksi ja avoimemmaksi tiedemaailma muuttuu.
- Suomalaiset väärinkäytöksethän pohjautuvat osittain tiede-elämämme noviisiuteen, totesi toiminnanjohtaja Markku Äärimaa. Esimerkiksi USA:n stipendi-professuurit ovat muokanneet järjestelmästä tarkasti valvotun. Siellä on totuttu toimimaan yksityisen rahoituksen varassa, mikä taas Suomessa on verrattain uusi ilmiö. Takavuosina yliopistot paheksuivat yksityistä rahaa, nyt sitä suorastaan vaaditaan.
- Olisi myös hyvä pohtia, millaisessa arvoristiriidassa suomalaiset huippututkijat elävät, totesi ylilääkäri Jaana Vuopio-Varkila KTL:sta. Huippututkimusta arvostetaan kaikin muin tavoin paitsi rahallisesti.
- Otetaanpa viisi suomalaista huippututkijaa ja viisi huippujääkiekkoilijaa. Ei tarvitse kauan miettiä, kummat ansaitsevat enemmän! sanoi Jaana Vuopio-Varkila.
