Neuvolalääkärin kannattaa kuunnella avoimin mielin vanhempien ajatuksia, kun hän kohtaa perheen, jossa lapsia ei haluta rokottaa. Neuvolassa kohdataan rokotukset kokonaan kieltäviä vanhempia vain harvoin.

Neuvolalääkärin kannattaa kuunnella avoimin mielin vanhempien ajatuksia, kun hän kohtaa perheen, jossa lapsia ei haluta rokottaa. Näin ajattelee Espoossa neuvola- ja koululääkärinä toimiva yleislääkäri Katariina Salmivuori.

Salmivuori pyrkii ottamaan rokotukset puheeksi vanhempien kanssa ja kuuntelemaan näiden perusteet päätökselleen.

– Kysyn, miksi perhe on tätä mieltä. Yritän esittää asian niin, että kysyn asiaa siksi, ettei perheen päätös perustuisi väärinkäsityksiin.

Salmivuori haluaa välttää sellaista tunnetta, että lääkäri yrittäisi manipuloida tai jyrätä vanhempien ajatuksia.

– Jos vanhemmat ovat hyvin vahvoja mielipiteessään, lääkärin on siihen vaikea vaikuttaa. Joskus kyse voi kuitenkin olla vain epäröinnistä, koska rokotuksista liikkuu monenlaista tietoa.

Vaikka rokotuskielteisyydestä puhutaan paljon, neuvolalääkäri kohtaa rokotukset kokonaan kieltäviä vanhempia harvoin.

– Näitä tilanteita tulee vastaan ehkä muutama vuodessa, Salmivuori kertoo.

Jonkin verran useammin halutaan lykätä rokotuksia myöhemmäksi tai kieltäydytään jostain yksittäisestä rokotuksesta, koska vanhemmalle lapselle on tullut siitä haittavaikutus. Alle kolmivuotiaille tarjolla olevasta influenssarokotteesta vanhemmat kieltäytyvät hieman useammin kuin muista rokotteista. MPR-rokote ei Salmivuoren kokemuksen mukaan nouse erityisesti esille.

Rokottamattomuus ei tosin aina tule lääkärin tietoon, koska rokottaminen on terveydenhoitajien vastuulla.

Tietoa myös taudeista

Lääkärien ja terveydenhoitajien olisi tärkeä pystyä vastaamaan vanhempien tiedontarpeeseen, näkee lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Marjo Renko OYS:sta. Rengon kokemusten mukaan on tärkeämpää kertoa sairauksista, joita rokotuksilla torjutaan, kuin esittää syvällistä tietoa rokotteiden ominaisuuksista.

Monet niistä ovat nykyään ammattilaisillekin vain sanoja. Tällainen on esimerkiksi jäykkäkouristus, vaikka sitä aiheuttavia bakteereja on maaperässä kuten aina ennenkin.

– Usein vanhemmat pohtivat, ovatko nämä taudit sellaisia, joihin minun lapsellani on realistinen riski sairastua.

Renko arvioi, että rokotusasioita pohtiva joukko on heterogeeninen.

– Osalla heistä lienee vahva ideologia, johon lääkäri voi vaikuttaa vain vähän. Osa taas on oikeasti tiedon tarpeessa ja hyötyy lisätiedosta, Renko pohtii.

– Kysyn vanhemmilta mistä se tieto, jonka perusteella he asian ovat päättäneet, on tullut. Onko heillä itsellään kokemuksia sivuvaikutuksista? Haluaisin herättää vanhemmat pohtimaan sitä, kuinka luotettavaa se tieto on, jonka perusteella he asiasta päättävät.

Rokotusten vastustaminen ei ole uusi ilmiö. Historian varrella rokotukset ovat olleet pakollisia ja niitä vastaan on kapinoitu.

– Toisin kuin muuten terveydenhuollossa tai sairaanhoidossa, rokotuksissa puututaan täysin terveisiin ihmisiin. Se selittää sitä, että rokotuksia on aina myös vastustettu, Renko pohtii.

– Sanon aina, että rokotukset ovat vapaaehtoisia. Pakottamalla tai painostamalla ei päästä mihinkään, Renko korostaa.

Anne Seppänen
Kuva Pixmac