Bioetiikan professori: Tasa-arvolla suurin merkitys terveyteen

Yhteiskunnan rakenteisiin ­puuttumisella on huomattavasti suurempi vaikutus terveyteen 
kuin terveydenhuollolla voi koskaan olla, sanoo professori Norman Daniels Harvardin 
yliopistosta.

Bioetiikan professori: Tasa-arvolla suurin merkitys terveyteen Kuva 1 / 1

Geenitutkimuksen ja teknologisten edistysaskelten vanavedessä nousee usein esiin eettinen pohdinta. Professori Norman Danielsin mielestä tärkeimmät kysymykset ovat kuitenkin aivan muualla: Terveys ei jakaudu oikeudenmukaisesti.

– Kattava terveydenhuolto, johon kaikilla on pääsy, olisi askel parempaan suuntaan. Toisaalta eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissakin ­rikkaat saavat parempaa hoitoa kuin köyhät.

Daniels toteaa, että lääketieteessä ­asetelma on usein ihminen vastaan luonto, taistelua sairautta vastaan. Tällöin saattaa unohtua yhteiskunnallisten olojen ja sosiaalisten rakenteiden merkitys. Terveydenhuollolla kun on loppujen lopuksi suhteellisen pieni vaikutus terveyteen.

– Jos terveyttä pidetään ­tärkeänä ja ­sitä halutaan edistää, pitää ottaa huo­mioon, mitkä kaikki seikat terveyteen vaikuttavat ja pyrkiä vaikut­tamaan niihin. Se voi tarkoittaa erilaisten resurs­sien, hyödykkeiden ja mahdollisuuk­sien jakamista uudelleen. Pi­täisi esimerkiksi parantaa ­ihmis­ten mahdollisuuksia opiskella ja tehdä työtä.

Talouskriisi nakertaa

Talouskriisin myötä epätasavertaisuus on kasvussa monessa maassa. Tuloerojen kasvaessa usein myös terveyserot suurenevat. Daniels huomauttaa, että tällaiset muutokset ovat hitaita, mutta suuria.

– Vaikutukset terveyteen eivät näy ­heti, ja niitä on vaikea mitata. Siksi ne uhkaavat jäädä huomiotta.

Yhteiskunnallisten ratkaisujen vai­kutuksesta terveyteen pitäisi puhua enemmän. Jokainen poliittinen päätös vaikuttaa, ja päätösten seurauksia pitäisi pohtia huolellisemmin etukäteen.

– Terveys on ihmisille tärkeä asia. ­Ihmiset saattaisivat olla valmiita hyväksymään vaikeitakin päätöksiä, jos niillä olisi selvästi positiivisia vaikutuksia terveyteen.

Hoitoonpääsyllä ja yhteiskunnan ­rakenteilla on paljon suurempi merkitys terveydelle kuin vaikkapa henkilökoh­taisella lääketieteellä, Daniels kiteyttää. Ne eivät kuitenkaan saa yhtä suurta huomiota, koska kysymykset ovat suuria ja vaikeita.

Epäjohdonmukaista biopankkitoimintaa?

Bioetiikka syntyi 1960–70-luvuilla haastamaan lääketieteen etiikan lääkärikeskeisyyden. Sittemmin bio­etiikan ja lääketieteen etiikan välinen ero on kaventunut.

– Bioetiikan näkökulmat ovat muuttaneet lääketieteen etiikan painotuksia, ­eikä haastamiseen ole enää tarvetta, bioetiikan tutkija Heikki Saxén arvioi. Saxén on ­yksi suomalaisen bioetiikan instituutin puuhamiehistä.

Monitieteinen etiikan haara on Suomessa vielä melko tuntematon. Bioetiikan yhtenä saavutuksena on Saxénin mukaan ollut laajan yhteiskunnallisen näkökulman tuominen lääketieteen etiikkaan.

Bioetiikan tutkijoina on lääke-, ter­veys- ja biotieteiden asiantuntijoiden ­lisäksi esimerkiksi filosofeja, teologeja, sosiologeja ja oikeustieteilijöitä.

Bioetiikka pitää sisällään lääketieteen lisäksi muidenkin biotieteiden eettiset kysymykset. Geeniteknologian ongelmat ovat bioetiikan perus­kysymyksiä. Myös niukka talous synnyttää bioeettistä pohdintaa.

– Priorisointikysymykset ovat bioetiikan peruskauraa.

Juuri nyt suomalaiset bioetiikan tutkijat pohtivat esimerkiksi biopankkien eettisiä vaikutuksia.

– Tällä hetkellä tutkimusetiikassa on tyypillistä, että tutkittavien suostu­muksen kanssa ollaan tiukkoja ja tarkkoja. Kuitenkin biopankkien kohdalla suos­tumusta tulkitaan hyvin laveasti. Se on epäjohdonmukaista. Käytännössä ­ongelma ei ehkä ole suuri, mutta ­eet­tisesti kysymys on tärkeästä periaatteesta.

Hertta Vierula
Mikko Käkelä

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.