1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. BioFinland-palkinto FinnGen-tutkimushankkeelle
Ajan­kohtai­sta

BioFinland-palkinto FinnGen-tutkimushankkeelle

FinnGen-tutkimushanke pyrkii edistämään sairauksien diagnosointia, ennaltaehkäisyä ja hoitojen kehittämistä.

BioFinland-palkinto FinnGen-tutkimushankkeelle Kuva 1 / 1

BioFinland-palkinto myönnetään tänä vuonna kansalliselle FinnGen-tutkimushankkeelle. Palkinto on 5 000 euroa.

Syksyllä 2017 käynnistyneen FinnGen-tutkimushankkeen päätavoitteena on lisätä ymmärrystä sairauksien syistä ja edistää niiden diagnosointia, ennaltaehkäisyä ja hoitojen kehittämistä. Hankkeessa hyödynnetään suomalaisten biopankkien keräämiä näytteitä, ja tavoitteena on saada mukaan noin 500 000 suomalaisen näytteet.

Tutkimushankkeen ensimmäinen vaihe kestää noin kuusi vuotta. Vastaavan kokoluokan tutkimushankkeista on maailmassa vain joitain esimerkkejä. Hanke perustuu näytteistä saatavaan genomitietoon, joka yhdistetään kansallisissa terveydenhuollon rekistereissä olevaan tietoon. Tällaisen aineiston avulla voidaan esimerkiksi ymmärtää tautien riskitekijöitä ja mekanismeja, mikä voi auttaa niiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Helsingin yliopisto johtaa hanketta

Hankkeessa tehdään laajaa ja avointa tutkimusyhteistyötä, johon osallistuvat biopankit, yliopistot, sairaanhoitopiirit ja lääketeollisuus. FinnGen-tutkimusta rahoittavat Business Finland ja kansainväliset lääkeyritykset AbbVie, AstraZeneca, Biogen, Celgene, Genentech (osa Roche-yhtymää), GSK, MSD, Pfizer ja Sanofi.

Lue myös

Hanketta johtaa Helsingin yliopisto. Hanke kattaa koko Suomen, sillä siinä ovat mukana kaikki suomalaiset biopankit taustaorganisaatioineen. Helsingin Biopankki (HUS) koordinoi biopankkien näytekeräyksiä hanketta varten. Hanke on edennyt hyvin, ja näytteitä on käytettävissä jo yli 230 000.

– Lääketieteellinen tutkimus on murroksessa. Seuraavassa vaiheessa tutkimus tulee keskittymään suurien tietomäärien, niin sanotun Big Datan hyödyntämiseen, ja juuri tähän FinnGen-tutkimus tähtää, kertoo FinnGen-hanketta johtava professori Aarno Palotie tiedotteessa.

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.