Ajan­kohtai­sta

Britanniassa uudet ohjeet veritulppariskin arvioimiseksi

Kaikkien sairaalahoitoon otettavien potilaiden veritulppariski tulisi arvioida, National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE) ohjeistaa Britannian terveydenhuoltoa.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/VeritulppabyEraxion-Pixmac000027785669.jpg

Kaikkien sairaalahoitoon otettavien potilaiden veritulppariski tulisi arvioida, National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE) ohjeistaa Britannian terveydenhuoltoa.

BMJ:n mukaan Britanniassa kuolee vuosittain arviolta 25 000 potilasta sairaalassa saatuihin veritulppiin, jotka olisi voitu ehkäistä. Erään brittitutkimuksen 71 % potilaista, joilla arvioitiin olevan keskimääräinen tai suuri riski saada syvä laskimotukos, ei saanut mekaanista tai farmakologista profylaktista hoitoa.

NICE:n aiempi veritulppariskiä koskeva ohjeistus oli vuodelta 2007 ja koski ainoastaan leikkauspotilaita.

– Uusi ohjeistus voi pelastaa yli 10 000 henkeä, NICE:n ohjeistuksia kehittävän ryhmän puheenjohtaja, sydänkirurgian professori Tom Treasure sanoi BMJ:lle.

Liikkeelle mahdollisimman nopeasti

NICE:n ohjeistuksen mukaan potilaalla on kohonnut veritulppariski, jos hänen oletetaan liikkuneen tavallista vähemmän kolmen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana tai sitä pidempään. Riskin katsotaan olevan kohonnut myös, jos potilaan liikkuvuuden oletetaan vähenevän ja jos hänellä on yksi tai useampi tromboosin tunnetuista riskitekijöistä.

Kirurgisilla potilailla veritulpan riski kasvaa, jos kirurginen toimenpide kestää yli 90 minuuttia tai lantioon tai alaraajaan kohdistuva toimenpide kestää yli 60 minuuttia.

Ohjeistuksen mukaan potilaita tulisi kehottaa liikkeelle mahdollisimman nopeasti ja välttää kuivumista. Kaikkien potilaiden verenvuototaipumus tulisi selvittää ennen kuin heille annetaan ehkäisevää lääkehoitoa.

Profylaktinen hoito aloitettava pikaisesti

Jos verenvuotoriski on pieni, potilaalle voidaan antaa fondaparinuksia, pienimolekyylistä hepariinia tai fraktioimatonta hepariinia. Profylaktinen hoito tulisi aloittaa mahdollisimman pian riskiarvion tekemisen jälkeen ja jatkaa sitä, kunnes riskiä ei enää ole.

Jos kuitenkin verenvuotoriski on suurempi kuin lääkehoidolla mahdollisesti saavutettava hyöty, potilaille tulisi antaa mekaanista profylaktista hoitoa.

– Niiden potilaiden, joilla riski on erittäin suuri, tulisi saada hepariinia ja käyttää painesukkia sairaalassa olonsa ajan ja vielä kotihoidossakin, professori Treasure totesi BMJ:lle.

Sirpa Kulonen
Kuva: Eraxion / Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030