Viime syksynä Suomesta ensi kertaa eristetty Clostridium difficile 027 ei ole HUS-piirin selvityksen mukaan aiheuttanut lisäkuolleisuutta verrattuna muihin toksiinia tuottaviin kantoihin. Sama havainto on tehty mm. Englannissa. Taudin uusiutuminen on kuitenkin yleisempää.

- Lähes kolmasosa 027-kannan aiheuttamista taudeista on uusiutunut. Emme tiedä, johtuuko tämä kannasta vai tartuntaympäristöstä, sanoo dosentti

Veli-Jukka Anttila

HYKS:n infektioklinikasta.

Clostridium difficile palautettiin tämän vuoden alussa kymmenen vuoden tauon jälkeen tartuntatautirekisteriin ilmoitettavaksi löydökseksi. Toksiineja tuottavista kannoista on tullut ilmoituksia kaikista Suomen sairaanhoitopiireistä. Toksiinipositiivisista vain osa on 027-kantoja. Niitä löytyi alkuun HUS-piiristä ja Varsinais-Suomen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireistä, sittemmin löydöksiä on myös Satakunnasta ja Etelä-Karjalasta. Potilaista 56 % on ollut yli 75-vuotiaita.

HUS-piirissä 027-tapauksia oli eniten viime marraskuussa, ja sen jälkeen niitä on kertynyt tasaisesti 30-35 kuukaudessa.

- Huhtikuussa näkyy pieniä merkkejä, että suunta olisi vähenemään päin. Realistinen tavoite on, että tapausmäärät saadaan laskemaan syksyyn mennessä, kertoo Veli-Jukka Anttila.

Myös Varsinais-Suomessa huhtikuun luvut ovat pienemmät kuin aiempien kuukausien. Kymenlaaksossa uusia tapauksia ei ole ollut kuukauteen. Infektioylilääkäri

Risto Pietikäisen

mukaan potilaiden eristäminen ja hygienian tehostaminen tuottivat tulosta, ja 37 tapauksen epidemia rajoittui Kotkaan.

Seuranta täsmentyy

Clostridium difficilen aiheuttaman taudin on jo jonkin aikaa havaittu lisääntyneen vanhusväestössä, todennäköisesti laitoshoidon yleistymisen myötä. Lisäksi riskitekijänä on laajakirjoinen antibioottihoito. Vaikeita taudinkuvia näyttävät aiheuttavan muutkin toksiineja tuottavat kannat kuin hypervirulentti 027-ribotyyppi.

Toksiinipositiivisia löydöksiä on ilmoitettu tämän vuoden puolella tartuntatautirekisteriin kaikkiaan 1 570. Niistä vain murto-osa on tyypitetty. Menetelmät ovat työläitä ja niitä kehitetään entistä tarkemmiksi eurooppalaisena yhteistyönä, jotta seurantatiedot olisivat vertailukelpoisia.

Toistaiseksi Kansanterveyslaitoksen tilastoissa on vielä pientä epätarkkuutta, sillä kaikkien laboratorioiden valmiudet eivät ole olleet samalla tasolla ja ilmoituskriteereissä on ollut vaihtelua. Tilanne on kuitenkin nopeasti korjaantumassa.

- Suomi on aivan Euroopan eturintamassa: tauti on ilmoitettava, diagnostiikka on pystytetty, tyypitys on tarkentumassa, sanoo dosentti Anni Virolainen-Julkunen Kansanterveyslaitoksesta.

Avainasemassa on kliinikoiden valppaus poikkeuksellisen vakavien tapausten ja epidemioiden havaitsemiseen. Laboratorioita on kehotettu pitämään näytteitä tallessa jonkin aikaa siltä varalta, että epidemia havaitaan. Kyseessä on Anni Virolainen-Julkusen mukaan myös kulttuurin muutos, sillä kliininen diagnostiikka ei ole helppoa.

- Clostridium difficilen aiheuttamaa tautia on kliinisesti hankala erottaa esimerkiksi noroviruksen aiheuttamasta, ja joskus potilaalla on molemmatkin. Kaikkia vaikeita ripulitauteja ei selvitetä perin pohjin, joten alidiagnostiikkaakin on voinut olla aiemmin, arvelee Virolainen-Julkunen.

Kansanterveyslaitos toivoo kliinisiltä laboratorioilta kantoja epidemiaepäilyistä ja erityisen vakavista tapauksista.

- Näin voidaan oppia entistä enemmän tästä taudista, mitkä virulenssitekijät ja mitkä genomiin liittyvät tekijät ovat yhteydessä vaikeaan tautiin.