Lehti 4: Ajan­kohtai­sta 4/2008 vsk 63 s. 248 - 249

Clostridium difficile 027 on vaikea haaste sairaalahygienialle

Marianne Jansson

Suolistobakteeri Clostridium difficile voi leimahtaa taudinaiheuttajaksi antibioottihoidon jälkeen, kun muu bakteerifloora on lamattu. Tautia aiheuttavat toksiineja tuottavat kannat, ja uusi hypervirulentti 027-ribotyyppi tuottaa toksiineja moninkertaisen määrän tavallisiin kantoihin verrattuna. Toksiinien tuhotessa suolen pintaa seurauksena voi olla verinen ripuli. Vaikeissakin tapauksissa ajoissa aloitettu metronidatsoli- tai vankomysiinihoito taltuttaa taudin. Bakteeri voi kuitenkin jäädä itiöinä suolistoon.

- Ilmeisesti 027-kannat itiöityvät muita helpommin ja aiheuttavat siksi hanakammin sairaalaepidemioita. Itiöt kestävät esimerkiksi tavanomaisia alkoholipohjaisia käsihuuhteita, sanoo professori

Martti Vaara

Huslabista.

Viime syksynä 027-tulokasta alkoi löytyä Suomen eteläisen rannikkoseudun sairaaloista. Suuri osa sairastuneista on pitkäaikaislaitosten perussairaita vanhuspotilaita; 027-potilaiden keski-ikä on 75-76 vuotta. Avohoidossa ilmenneiden tapausten määrä on pieni. Tämän vuoden alusta C. difficile on palautettu tartuntatautirekisteriin ilmoitettavaksi löydökseksi (ohjeet www.ktl.fi).

Toistaiseksi kolmen sairaanhoitopiirin ongelma

HUS-piirissä Clostridium difficileä on löytynyt viime kuukausina lähes 500 potilaalta, ja noin joka viidennellä kanta on ollut 027-tyyppiä. Yhdessä tapauksessa lokakuussa jouduttiin paksusuolen poistoon, mutta näin vaikeita tapauksia ei ole muita.

- Kahden kuukauden jaksolla marras-joulukuussa tauti on uusiutunut 80 potilaalla, joillakin kaksikin kertaa. Näyttää siltä, että 027-potilailla uusiutuminen on yleisempää, kertoo dosentti

Veli-Jukka Anttila

HYKS:n infektioklinikasta.

HUS-piirissä 027-kannat ovat keskittyneet aluesairaaloihin ja terveyskeskusten vuodeosastoille Porvoossa, Lohjalla, Hyvinkäällä ja Tammisaaressa. Suurissa sairaaloissa 027-kantoja ei ole ollut kuin yksittäisiä tapauksia. Toiveita herättää se, että uusien eristysten määrä on kääntynyt laskuun.

Varsinais-Suomessa 027-löydöksiä on koko sairaanhoitopiirin alueelta Loimaata lukuun ottamatta - edes TYKS ei ole säästynyt. Potilaita on ollut kaikkiaan 53 eikä laantumisen merkkejä ole vielä näkynyt.

- Osastoilla tartuntaketju saadaan kyllä pysähtymään, mutta kukaan ei oikein ymmärrä, miksi tapauksia on meillä joka puolella, sanoo dosentti

Reijo Peltonen

TYKS:sta.

Kymenlaaksossa 027-kanta on löytynyt 16 potilaalta Karhulan sairaalasta.

- Koko sairaanhoitopiirin alueelta lähetetään Clostridium-positiiviset näytteet jatkotutkimuksiin, ja 027-tapaukset ovat rajoittuneet yhteen sairaalaan, sanoo infektioylilääkäri

Risto Pietikäinen

Kymenlaakson keskussairaalasta.

Esimerkiksi Oulusta ja Tampereelta tutkituista näytteistä 027-kantoja ei ole löytynyt.

Kuolleisuus on C. difficile -taudissa 10-12 %, eikä HUS-piirissä 027-kantaan ole toistaiseksi ole liittynyt merkittävää lisäkuolleisuutta. Tämä on kuitenkin epävarmaa, sillä kuolleisuusanalyysi on vasta tekeillä.

- Ainakaan kuolleisuus ei ole moninkertaista, kuten on pelätty, sanoo Veli-Jukka Anttila.

027-potilaista on kuollut HUS:ssa ainakin 10, Varsinais-Suomessa 5 ja Kymenlaaksossa 8. Clostridiumin osuutta kuolemiin ei tosin välttämättä tiedetä.

- Useimmat meidän potilaistamme ovat kuolleet perussairauteen ja Clostridium on ollut siinä lisänä. Luultavasti yksi kuitenkin olisi elossa ilman tätä tautia, sanoo

Risto Pietikäinen

Kymenlaakson keskussairaalasta.

Esimerkiksi Hollannissa kuolleisuus on ollut jopa kaksinkertainen muiden Clostridium-kantojen aiheuttamaan verrattuna. Kuolleisuutta lisää mm. potilaiden korkea ikä, mutta myös sairastuneiden tavallista suurempi absoluuttinen määrä 027-epidemioissa.

Lue myös

Itiöt säilyvät pinnoilla

Olennainen haaste C. difficilen torjunnassa on sen itiöiden puhdistaminen pinnoilta. Normaalit puhdistusaineet eivät siihen riitä, vaan käytännössä on jouduttu siirtymään voimakkaisiin klooriliuoksiin. Niistä voi puolestaan tulla ärsytysoireita laitoshuoltajille, eivätkä kaikki pinnatkaan kestä niitä.

- Kukaan ei tiedä, miten pitkään itiöt säilyvät ympäristössä tartuttavina, mutta todennäköisesti hyvinkin pitkiä aikoja. Bakteeria on siis etsittävä sekä potilaasta että ympäristöstä, sanoo dosentti

Erkki Eerola

Turun yliopiston kliinisen mikrobiologian laitokselta.

C. difficilen torjunta vaatii tehostettua hygieniaa: hoidossa on käytettävä suojakäsineitä ja kädet pitää pestä, sillä itiöt kestävät alkoholihuuhteita. Potilaat pitää eristää; esimerkiksi Karhulan sairaalassa heidät kohortoitu yhdelle osastolle. Siivousvälineidenkin on oltava huonekohtaisia.

027 oli Suomessa jo 2005

Clostridium difficile 027 -kanta eristettiin Suomessa ensi kertaa viime vuonna. Huslabissa on kuitenkin tarkistettu tilannetta vanhemmista näyteaineistoista. Tutkimustarkoitukseen varten vuonna 2005 kerätyistä näytteistä on löytynyt kaksi 027-kantaa. Sitä vanhemmista kantakokoelmista 027-kantoja ei ole löytynyt.

- Epidemia alkaa ensin haparoivin askelin. Se on salaa kytenyt pari vuotta, kunnes viime vuonna lehahti, toteaa professori Martti Vaara.

Huslabissa testatuista yli tuhannesta C. difficile -kannasta noin 20 % on 027-kantoja. Marti Vaaran mukaan 027 on osoittautunut suolistokilpailussa menestyjäksi. Esimerkiksi Britanniassa se on yleistynyt yhdeksi valtaklooniksi ja syrjäyttänyt vähemmän hankalia klooneja.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030