Ulkoisiin defibrillaattoreihin liittyvät vaaratilanteet aiheuttavat Suomessa keskimäärin yhden kuolemantapauksen vuodessa.

Ulkoisiin defibrillaattoreihin liittyviä vaaratilanteita tulee Suomessa Lääkelaitoksen tietoon vuosittain 15-20, ja ne aiheuttavat keskimäärin yhden kuolemantapauksen vuodessa, kertoo yli-insinööri Hannu Seitsonen Lääkelaitoksen terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden osastolta. Läheltä piti -tilanteita sattuu 3-5 vuodessa.

– Viat ovat yleensä hyvin erilaisia. Tavallisin on se, että automaattinen tai puoliautomaattinen defibrillaattori on tunnistanut rytmin virheellisesti, jolloin iskua ei ole saatu elvytystilanteessa annettua. Se on voinut johtua joko elektrodiliitosongelmista tai ohjelmisto-ongelmista, Seitsonen kertoo.

– Hyvään hoitokäytäntöön kuuluu, että lähistöllä on toinen laite, ja näin varmaan lähes kaikissa läheltä piti -tapauksissa on ollutkin, Seitsonen sanoo.

– Kuolemantapauksissa tietysti aina tutkitaan, missä määrin laite on loppujen lopuksi vaikuttanut kuolemaan. Niin on joissain tapauksissa voinut käydäkin, kun ensimmäinen laite ei ole toiminut.

Ambulansseissa monitoimilaitteita

Apulaisylilääkäri Jouni Kurola Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että KYS:ssä defibrillaattori kieltäytyi toimimasta muutama kuukausi sitten.

– Toimimattoman, sillä hetkellä lataamattoman defibrillaattorin tilalle jouduttiin hakemaan valvontayksiköstä toinen laite, ja viallinen laite toimitettiin huoltoon.

Kurola huomauttaa, että suosituksia siitä, montako defibrillaattoria esimerkiksi terveyskeskuksissa pitäisi olla, ei ole.

– Jos ainoa laite heittäytyy defibrillointitilanteessa mykäksi, voi seuraava lähin löytyä esimerkiksi ambulanssista.

Ensihoitokäytössä olevista defibrillaattoreista tehdään Seitsosen mukaan enemmän vikailmoituksia kuin sairaalakäytössä olevista. Kurola ei pidä sitä yllättävänä.

– Ambulansseissa laitteet ovat erilaisissa lämpötiloissa ja tärinässä, joten niiden voisi kuvitella niiden olevan vikaherkempiä. Vaikka yksittäisellä laitteella defibrilloidaan suhteellisen harvoin, ambulansseissa ne ovat monitoimilaitteita, joilla otetaan EKG:tä ja sydänfilmiä ja joita ladataan jatkuvasti, Kurola toteaa.

Vain yksi vaaratilanne yhteydessä laitteen huoltoon

Kurola muistuttaa, että sairaalaolosuhteissa defibrillaattorit ovat jatkuvan kalibroinnin ja huolto-ohjelman piirissä.

– Veikkaan, että se on laiteryhmä, jonka toimintaa seurataan eniten.

Seitsosen mukaan kymmenen vuoden aikana vain yksi defibrillaattoriin liittynyt vaaratilanne on saattanut johtua laitteen huollosta. Lisäksi maahantuojat huolehtivat laitteiden käyttökoulutuksesta hyvin.

Silloin harvoin kun defibrillaattori pettää, olisi hienoa, että saatavilla olisi välittömästi varalaite, Kurola toteaa.

– Ei kuitenkaan olisi realistista, että laitetta, jota tarvitaan defibrillointiin suhteellisen harvoin, olisi ambulanssissa aina kaksi. Se ei olisi kustannustehokasta ja järkevää.

Sirpa Kulonen