Läkartidningenissa julkaistu artikkeli puoltaa vähähiilihydraattista ruokavaliota kakkostyypin diabeteksen hoidossa. Heti kärkeen artikkelissa kuitenkin myönnetään, että yhden potilastapauksen pohjalta havaintoja ei voi yleistää.

Artikkelissa (Läkartidningen 2008;105: 2094-7) kuvatun diabetespotilaan paino putosi vähähiilihydraattisen ruokavalion avulla 20 prosenttia puolessa vuodessa. Lisäksi sokeritasapaino ja hoitotasapaino saatiin hyvälle tasolle ja insuliinin määrää voitiin vähentää.

Suomen Diabetesliiton ylilääkäri

Pirkko Ilanne-Parikka

on avoin vähähiilihydraattista ruokavaliota kohtaan.

- Se voi sopia joillekin laihdutukseen, mutta en usko, että lihavuusepidemia ratkeaisi sen avulla. Mustavalkoasetteluun ei kuitenkaan ole mitään syytä.

Ruotsalaisartikkelissa mainittuja hyviä tuloksia hän arvioi saatavan myös muilla maltillisilla metodeilla laihdutettaessa.

Ilanne-Parikka muistuttaa, että Diabetesliitto järjestönä ei anna ruokavaliosuosituksia, vaan se nojaa asiantuntijatyöryhmän suosituksiin sekä Käypä hoito -järjestelmään. Ne liputtavat tutun lautasmallin puolesta, jossa hiilihydraattien osuus päivittäisestä kokonaisenergian saannista on 45-60 prosenttia. Myös ruokasuositusten jako 1- ja 2-tyypin diabeteksen mukaan on poistunut.

- Säännöllinen liikunta ja ruokailu sekä tavallinen vähärasvainen, vähäsokerinen ja kasvisvoittoinen ruoka, pienemmät annokset ja napostelun vähentäminen auttavat enemmistöä pudottamaan painoa. Jotkut saattavat tarvita laihtumisen tueksi erityisen niukkakalorisia dieettejä, toiset voinevat hyötyä alakarppauksesta.

Ilanne-Parikka kertoo, että Diabetesliiton jäseniltä on tullut kyselyjä vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Hän painottaa diabeetikoille verensokerin ja painon omaseurantaa sekä ravinnon, liikunnan ja lääkityksen vaikutusten tarkkailua.

- Tilapäisistä ja voimakkaasti normaalista ruokailusta poikkeavista laihdutuskuureista ei ole apua. Pysyvät elintapojen muutokset ovat oikea suunta, Ilanne-Parikka summaa.