Diabeetikolle toivotaan mahdollisimman tavallista koulupäivää ministeriöiden ja Kuntaliiton laatimassa uudessa toimintamallissa. Hoitovastuut säilyvät ennallaan.

STM, OM ja Kuntaliitto ovat laatineet toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta.

Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu diabeteksen omahoidosta ja koulupäivänä tapahtuva omahoito pitää suunnitella tapauskohtaisesti.

Hoidon ohjaus, suunnittelu ja seuranta on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Koulun opetushenkilökunta voi osallistua oppilaan lääkehoitoon oman suostumuksensa mukaisesti.

Neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa STM:stä kertoo, että joissakin kouluyhteisöissä on ollut ongelmia asian hoitamisessa.

– Aina ei ole löytynyt opettajaa tai avustajaa, joka ottaisi vastuun insuliinipistoksista, kun kouluterveydenhoitaja ei ole paikalla. Esimerkiksi Helsingissä asia on ratkaistu siten, että koululle saapuu ulkopuolinen terveydenhuollon ammattilainen.

Kolimaan mukaan tällainenkin toimintamalli voidaan yhteisesti sopia, mutta hän ei pidä toivottavana sitä, että paikalle saapuu aina uusi ihminen.

– Lapsen kannalta olisi parasta, että häntä hoitaisivat samat, tutut ihmiset. Olisi suotavaa, että hän saisi käydä koulua aivan kuten muutkin lapset.

STM:n mukaan olennaista on, että lapsen sairauden vaatimat toimenpiteet tulevat vanhempien, erikoissairaanhoidon ja kouluterveydenhuollon kautta riittävässä laajuudessa koulun tietoon.

Toimintamallia voidaan ministeriön mukaan käyttää soveltuvin osin myös muiden pitkäaikaissairauksien, kuten epilepsian, astman ja vaikean allergian hoidossa.

Vuonna 2008 diabetesta sairastavia esiopetuksen aloittajia ja ensimmäisen luokan oppilaita oli 435. Vuosittain noin 600 alle 15-vuotiasta lasta sairastuu diabetekseen.

Jaana Ahlblad
kuva Pixmac