Kilpailuissa kiellettyjen astmalääkkeiden listalle jäävät edelleen sisäänhengitettävät terbutaliini ja formoteroli.

Urheilijoiden astman hoito helpottuu tammikuun alussa, kun suurin osa inhaloitavista astmalääkkeistä vapautuu ­dopingaineeksi luokiteltujen lääkkeiden listalta. ­Sisäänhengitettävä salbutamoli, salmeteroli ja kortikosteroidit vapautuvat lääkärintodistuksesta ja lääkkeenkäyttöilmoituksesta, kun niitä käytetään tavallisina terapeuttisina annoksina.

Kilpailuissa kiellettyjen astmalääkkeiden listalle jäävät edelleen sisäänhengitettävät terbutaliini ja formoteroli. Niiden käyttö kilpailuissa edellyttää lääkärin perusteluja ja todistusta.

Osastonylilääkäri, dosentti Pekka Malmberg HYKS:n Iho- ja allergiasairaalasta arvioi, että dopingsäännösten muutos helpottaa lääkäreiden työtä.

– Astma on erittäin yleinen sairaus ja todistusten kirjoittaminen on sitonut resursseja. Myös urheilijoiden huoli oikeiden todistusten saamisesta vähenee.

Taudinmääritys on olennainen

Dopingsäännösten lieventyminen saattaa toisaalta lisätä vaaraa siihen, että astmaa hoidetaan vain oireiden perusteella.

– Lääkityksen aloittamisen pitää perustua objektiiviseen taudinmääritykseen, ei pelkästään oireisiin. Hengitys­oireet voivat olla muutakin kuin astmaa. Perusterveydenhuollossa selvittelyt aloi­tetaan tavalliseen tapaan spirometrialla tai PEF-seurannalla.

Malmbergin mukaan urheilijoilla astma on kuitenkin harvoin niin vaikea-­asteinen, että se selviäisi näillä työkaluilla. Usein on syytä tehdä lähete erikoissairaanhoitoon diagnoosin varmistamiseksi. Etenkin kestävyyslajiurheilijoilla, kuten hiihtäjillä, uimareilla ja pitkän matkan juoksijoilla, astman riski kasvaa, kun keuhkojen jatkuva äärirasitus ärsyttää limakalvoja. Ympäristötekijät, kuten kylmä ilma, siitepölyt ja epäpuhtaudet, lisäävät ärsytysvaikutusta ja saattavat aiheuttaa keuhkoputkien tulehdusta ja toiminnallisia muutoksia.

Kuntoliikunnan ja astman välistä riskiä ei tutkimuksissa ole todettu. Näyttöä on toiseen suuntaan: astmaatikon aktiivinen liikuntaharrastus helpottaa oireita.

Terve ei hyödy lääkkeistä

Urheilijat käyttävät astmalääkitystä kolminkertaisesti muuhun väestöön verrattuna. Malmbergin mukaan lääkärikunnassa ollaan hieman eri mieltä siitä, ­onko kaikki lääkitys tarpeellista. Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että lääkityksen taustalla pitää aina olla varma astmadiagnoosi.

– Terve urheilija ei saa astmalääkityksestä suoritusta parantavaa hyötyä. Päinvastoin, avaavien lääkkeiden turha käyttö voi heikentää suorituskykyä. Myös potilailla, jotka todella sairastavat astmaa, pelkkien avaavien lääkkeiden vaikutus alkaa vähitellen heikentyä.

Tulehdusta poistava lääkitys on hyvin tärkeä osa astman hoitoa, mutta jos sairaus ei ole asianmukaisessa seurannassa, lääkitys painottuu usein juuri avaaviin lääkkeisiin, Malmberg sanoo.

Kansainvälisellä tasolla kilpailevilla urheilijoillakin on vain harvoin vakuutus, joka korvaisi yksityisen terveydenhuollon erikoislääkäripalvelut.

– Kilpaurheilevan astmaatikon olisi hoidon jatkuvuuden ja sairauden seurannan takia kuitenkin käytävä ajoittain myös erikoislääkärin vastaanotolla, Malmberg muistuttaa.

Kansainvälinen antidopingjärjestö WADA kertoi säännösten lieventymisestä lokakuun alussa. Uudet säännöt tulevat voimaan 1.1.2011.

Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia