E-resepti ui arkeen
Monen lääkärin mielestä lääkkeen kirjoittaminen e-reseptillä toimii, mutta uusiminen ja lääkelistan ylläpito ovat kankeita. Reseptien kirjoittamiseen tarkoitettuun Kelaimeen liittyy vielä monta kysymystä.
E-reseptin kirjoittaminen on osa yhä useamman lääkärin arkea.Julkisessa terveydenhuollossa sähköisten reseptien käyttöaste on jo 92 prosenttia. Myös yksityissektorilla kattavuus kasvaa.
E-reseptittömiä ovat lähinnä pientä vastaanottoa pitävät ammatinharjoittajat, joista valtaosa on psykiatreja. Siirtyminen sähköiseen lääkemääräykseen koskettaa myös eläkeläisiä ja lääkäreitä, jotka määräävät lääkkeitä työpaikan ulkopuolella.
Reseptien kirjoittamiseen tarkoitetun Kelaimen eli Kanta-selaimen suunnittelu on käynnissä Kelassa. Käyttöliittymän kuvaus on tarkoitus julkistaa helmikuussa.
Lääkäriliitosta on pyydetty lääkäreitä mukaan testausryhmään.
- Ohjelma on valmis vuoden 2016 aikana, mutta tarkempaa aikataulua ei ole vielä tiedossa. Käyttöliittymää tarjotaan niille lääkäreille ja hammaslääkäreille, joilla ei ole käytettävissään potilastietojärjestelmää, kertoo viestinnän asiantuntija Pirjo Ikävalko Kelan Kanta-palveluista.
Mobiiliversiota joutuu odottamaan
Kelaimen kustannusten jako puhuttaa. Lopullisista käyttömaksuista ei ole tietoa tässä vaiheessa. Myöskään järjestelmän kehitys- ja ylläpitokustannukset eivät ole vielä tiedossa.
Lääkäriliiton mielestä vastaus on yksinkertainen.
- Lääkäreille ohjelman käytön tulee olla ilmaista lukuun ottamatta reseptikeskuksen käyttömaksua. Näin linjataan lakiesityksen perusteluissa. Nykyisin käyttömaksu on 24 senttiä lääkemääräystä kohden, terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski Lääkäriliitosta sanoo.
- Se on mielestäni varsin kohtuullinen kustannus.
Reseptiohjelman käyttöä varten tarvitaan tietokone, internet-yhteys ja noin 20-30 euroa maksava kortinlukija, johon voi liittää varmennekortin.
Varmaa on, ettei Kelainta voi ensi vaiheessa käyttää kännykällä. Mobiiliversion aikataulu ei ole varmistunut.
Myös muutamat yritykset tarjoavat selainpohjaista e-reseptipalvelua, joka ei ole sidottu potilastietojärjestelmiin. Näistä veloitetaan joko kiinteä kuukausimaksu tai reseptiä kohden perittävä maksu.
Tekniikan pettäminen sallii poikkeuksen
Vuorenkoski muistuttaa, ettei reseptin kirjoittaminen ilman teknologiaa ole onnistunut aiemminkaan.
- On tarvittu vähintään kynä ja paperi tai puhelin ja puhelinlinja. Tietokone ja internet-yhteys on tälle jatkumoa ja osa nykyaikaa. Toki ymmärrän, että muutos voi olla osalle kollegoista iso, hän sanoo.
- Jos jokainen Suomen 20 000 lääkäristä kirjoittaa vuoden aikana reseptejä esimerkiksi neljälle läheiselleen, on kyseessä iso joukko potilaita, Vuorenkoski korostaa.
Kaikkien on tarkoitus kirjoittaa reseptit sähköisinä potilastietojärjestelmän kautta tai reseptiohjelmalla vuoden 2017 alusta. Vuorenkoski muistuttaa, että sen jälkeenkin paperi- ja puhelinreseptit säilyvät poikkeustapauksissa.
Poikkeus voi olla se, että potilas on vastaanotolla, mutta tietoliikenneyhteydet eivät toimi tai vapaa-ajalla lääkärin tietokone on rikki.
- Se, ettei ole hankkinut tarvittavia laitteita, ei kuitenkaan riitä paperireseptin syyksi, Vuorenkoski muotoilee.
EU-resepti ei ole ratkaisu
Eurooppalaisen lääkemääräyksenkään kirjoittaminen ei käy sähköisen reseptin välttelyyn, sillä sekin tehdään jatkossa e-reseptinä.
- Potilas saa paperikopion sähköisestä reseptistä, jolla hän voi ostaa lääkettä toisessa EU-maassa, Vuorenkoski selventää.
Tilanne voi tuntua nurinkuriselta, sillä missä tahansa EU-maassa kirjoitetulla paperireseptillä saa ostettua lääkkeitä myös suomalaisesta apteekista.
- Aika näyttää, tuleeko tästä väärinkäyttäjien porsaanreikä. Toisaalta apteekeissa tutkitaan varmasti tarkkaan esimerkiksi Kreikassa kirjoitetun reseptin aitoutta, Vuorenkoski pohtii.
E-resepti on auttanut puuttumaan PKV-lääkkeiden väärinkäyttöön, sillä sen väärentäminen on hankalaa ja potilaan lääkitystiedoista näkee myös muualla määrätyt PKV-lääkkeet.
- Reseptien väärentämisen hankaluus parantaa myös lääkärin oikeusturvaa, Vuorenkoski toteaa.
Lieveilmiöt voivat siirtyä muualle. Esimerkiksi Apteekkariliiton tilastojen mukaan apteekkimurrot ovat lisääntyneet.
Reseptipalkkiot myös e-reseptiin?
Etenkin yksityislääkärien toivoma ominaisuus reseptipalkkioiden perimisestä myös e-resepteistä on liikahtanut eteenpäin.
Apteekkariliitto ja Lääkäriliitto ovat nyt kirjoittaneet aiesopimuksen.
Tarkoituksena on, että reseptipalkkion voisi liittää puhelinreseptien tapaan myös e-reseptiin ja apteekki perisi reseptipalkkion samalla, kun potilas noutaa lääkkeensä.
- Neuvottelut aiheesta jatkuvat, kertoo neuvottelupäällikkö Laura Lindholm.
E-resepti etenee
1.1.2017
Reseptit kirjoitetaan sähköisinä potilastietojärjestelmän kautta tai reseptiohjelmalla. Paperi- ja puhelinreseptit ovat poikkeustilanteita varten.
2016
Kelain tulee yksittäisten lääkärien käyttöön ja varajärjestelmäksi potilastietojärjestelmien vikatilanteisiin.
1.11.2015
PKV-lääkkeitä voi määrätä vain e-reseptillä, jos lääkärillä on käytössään sähköinen järjestelmä lääkemääräyksiin. Muut lääkärit voivat yhä määrätä PKV-lääkkeitä paperiresepteillä.
1.1.2015
Yksityinen terveydenhuolto siirtyi e-reseptiin, poikkeuksena ammatinharjoittajat, jotka kirjoittavat alle 5 000 reseptiä vuodessa.
1.4.2013
E-resepti oli käytössä julkisessa terveydenhuollossa.
20.5.2010
Ensimmäinen e-resepti kirjoitettiin Turussa.
"Iso muutos meille kaikille"
Psykiatrian erikoislääkäri Marja-Liisa Eloranta on yksityislääkäri, joka työskentelee PlusTerveyden Psykiatrikeskuksessa, työnohjaajana ja omalla yksityispraktiikalla.
Lääkäriasemalla e-reseptit tulivat käyttöön viime huhtikuussa, mutta omalla vastaanotollaan hän sinnittelee yhä paperiresepteillä. Tarkoituksena on ottaa käyttöön Kelan reseptiohjelma.
- Psykiatrin työssä tarvitaan paljon lääkkeiden uusintoja ja lääkityksen seurantaa, joten reseptejä ei useinkaan kirjoiteta koko vuodeksi. Siksi toivon, että ohjelma olisi käyttöliittymältään mahdollisimman yksinkertainen ja toimisi myös kännykässä. Myös uusimispalkkioiden periminen apteekin kautta on tarpeen, hän kertoo.
Tulevat kustannukset mietityttävät.
- Olen valmis maksamaan pienen summan reseptin kirjoittamisesta, mutta en kohtuuttomia. Esimerkiksi 1-4 euroa reseptiltä olisi riittävästi.
"Reseptipalkkiot tarpeen"
Eloranta pohtii, etteivät lääkärit ole vielä ehkä sisäistäneet tulevaa muutosta.
- Jatkossa mennään yhä enemmän palveluyhteiskuntaan, ja potilaat ottavat helposti yhteyttä myös silloin, kun lääkäri ei ole koneen ääressä. On tärkeää, että jokaisella lääkärillä on mahdollisuus auttaa potilasta toimittamalla resepti.
Eloranta muistuttaa, että mobiiliversio olisi tärkeä kaikille kollegoille loma- ja vapaa-aikana ja myös eläkeiässä oleville kollegoille.
Hän on ollut tyytyväinen e-reseptin käyttöön, mutta muutamia toiveita siihen liittyy.
- On harmillista, ettei lääkäri saa ilmoitusta siitä, että potilas on kieltänyt lääkelistansa näkymistä. Jos ei näe potilaan kokonaislääkitystä, vesittyy samalla e-reseptin idea.
Toinen yksityislääkärin toive on reseptipalkkion helppo periminen myös e-resepteistä.
- Valitettavan usein reseptien uusiminen jää nyt ilmaiseksi työksi.
Kuka maksaa e-reseptit ja Kanta-palvelut?
➤ Apteekit: 5 senttiä jokaisesta toimitetusta e-reseptistä.
➤ Kunnallinen terveydenhuolto: 1,57 euroa jokaista kunnan asukasta kohden.
➤ Valtion terveydenhuollon yksiköt: yhteensä 50 000 euroa.
➤ Yksityinen terveydenhuolto: 24 senttiä/e-resepti.
Käyttömaksut määritellään STM:n asetuksessa. Nykyinen asetus on voimassa vuoden 2015 loppuun.
"Suhtautuminen e-reseptiin riippuu tietojärjestelmästä"
Terveyskeskuslääkäri, Yleislääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Arto Virtanen on seurannut läheltä e-reseptin historiaa.
Päivittäiseen työhön Nurmijärven terveyskeskukseen e-reseptit tulivat toukokuussa 2012, mutta Virtanen oli jo 1990-luvun lopulla ensimmäisessä e-reseptin pilottihankkeessa.
- Tuntuma kentällä on, että lääkkeen kirjoittaminen e-reseptillä on helppoa, mutta lääkityslistan helppo ylläpitäminen ei ole toteutunut. Jotkut potilastietojärjestelmät toimivat ketterämmin e-reseptin kanssa kuin toiset eli suhtautuminen e-reseptiin riippuu usein siitä, mikä tietojärjestelmä lääkärillä on käytössä, Virtanen summaa.
Lääkityslistan ylläpito reseptikeskuksen kautta on kankeaa ja vie runsaasti aikaa.
- Lakipykälät pitäisi muokata uudelleen, että käyttö yksinkertaistuisi. Järjestelmä esimerkiksi varmistaa joka vaiheessa uudelleen, että lääkärillä on yhä oikeudet ja tässä tulee viivettä.
Uusiminen vie yhden potilasajan päivässä
Myös lääkkeen mitätöiminen on kankeaa eikä 16 kuukautta vanhan lääkkeen uusiminen onnistu ilman, että lääkityksen aloittaa ensin uudelleen. Järjestelmä perustuu myös lääkepakkauksiin, ei lääkeaineisiin, kuten lääkärille olisi luontevinta.
Sähköisen reseptin uusiminen on huomattavasti hitaampaa kuin paperireseptin, Virtanen huomauttaa.
- Reseptien uusimisen takia yleislääkäriltä jää nyt päivittäin keskimäärin yksi potilas hoitamatta. Ei ole pieni asia, että vastaanottokäyntien määrä putoaa 5-10 prosenttia.
Kelan reseptiohjelmaan Virtanen suhtautuu vielä skeptisesti.
- Todennäköisesti sekään ei ole ongelmaton.
E-reseptien myötä paperin määrä on vähentynyt ja puhelinreseptit ovat terveyskeskuksessa loppuneet.
- Lopulta tässä on silti enemmän plussaa kuin miinuksia, varsinkin jos puutteet saadaan kuntoon.
