EHEC-tartuntoja tavataan vuosittain Suomessa noin 20-30, niistä pieni osa on ulkomaista alkuperää. Verisyys on merkittävä oire, mutta lääkärin on hyvä muistaa myös muut veriripulin syyt.

Jos vastaanotolle tulee veriripulista ja vatsakrampeista kärsivä kuumeeton potilas, hänestä voi olla tarpeen ottaa EHECVTx-näyte. Verisyys on merkittävä oire EHEC-infektiossa, mutta lääkärin on hyvä muistaa myös muut veriripulin syyt, kuten antibioottiripuli ja muut mikrobit. Niitä voi selvittää ulosteviljely 1:llä, Clostridium difficile -viljelyllä ja toksiinin osoituksella, painottaa infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Mari Kanerva.

Ennen EHEC-näytettä kannattaa kartoittaa potilaan riskitekijöitä, kuten matka-anamneesi ja ruokailutottumukset. Jos potilas on ollut edeltäneen viikon aikana Saksassa tai tekemisissä sairastuneen kanssa, EHEC:n todennäköisyys on suurentunut. Itämisaika on tyypillisimmin 3–4 päivää tartunnasta.

Antibiootteja tautiin ei kannata määrätä.

– Ripuli kestää 4–10 päivää ja tauti rauhoittuu itsestään. Potilasta hoidetaan oireenmukaisesti muun muassa nesteytyksellä, vakavasti sairastuneet sairaalassa. Näyttää siltä, että antibiootit saattavat provosoida jälkitautia, hemolyyttis-ureemista oireyhtymää, Kanerva muistuttaa.

Jos EHEC varmistuu tai siitä on vahva epäily, lääkärin on tehtävä ilmoitus THL:lle tai kunnan tartuntatautiviranomaiselle. Potilaan oireetonkin lähipiiri pitää tutkia ja tiettyjen ammattien edustajien pitäydyttävä työnteosta, kunnes näyte on puhdas. Vaippaikäisiä ei saa viedä päiväkotihoitoon.

EHEC-tartuntoja tavataan vuosittain Suomessa noin 30, joista pieni osa on ulkomaista alkuperää. EHEC-bakteeri tarttuu ruoan välityksellä ja aiheuttaa vakavan sairauden, siksi THL haastattelee kaikki sairastuneet tartuntalähteen selvittämiseksi.

Tartunnan estämiseen ihmisestä toiseen riittää hyvä käsihygienia.

Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia