Ajan­kohtai­sta

"Ei tehdä salassa mitään"

Helsingin sote-johtaja Juha Jolkkonen torjuu kritiikin, HUS:n professori Lasse Lehtonen Lääkäriliiton linjoilla.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1
ADOBE/AOP

– On aika vaikea keksiä perusteluita, miksi tuo malli olisi potilaan kannalta paras mahdollinen.

Näin summaa professori Lasse Lehtonen HUS:sta kysyttäessä millaista hyötyä potilaalle tulisi Uudenmaan erillisratkaisussa.

Lehtonen on samoilla linjoilla kuin Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni. Saarni kirjoitti aiheesta viime viikon Lääkärilehden pääkirjoituksessa.

Lehtosen mukaan mallissa, jossa Uudellemaalle perustettaisiin neljä maakuntaa ja Helsinki kaupunkina hoitaisi monia maakunnan tehtäviä, tulisi eteen ongelmia.

– Iso todennäköisyys on, että rahoitus jäisi vajaaksi. Silloin nekin palvelut, jotka ovat toimineet Uudellamaalla, alkaisivat tökkiä.

Mallissa saataisiin Lehtosen mukaan aikaan palvelujen integraation sijaan osaoptimointi, jossa maakunnat taistelisivat keskenään valtion rahoituksesta, resursseista ja työvoimasta.

– Lääkäreitä tämä voisi hyödyttää, kun he saisivat parempia palvelussuhteita, mutta muuta hyötyä siitä on vaikea nähdä.

Lehtosen mukaan maakunnista puuttuisi myös erikoissairaanhoidon tietämys siitä, mikä on vaikuttavaa terveydenhuoltoa, koska erikoissairaanhoito ei ole integroitunut sinne.

– Tieto, millaisia hoitoketjujen pitäisi olla, löytyy parhaiten eri erikoisaloilta. Psykiatri tietää, miten mielenterveyspotilaita pitäisi hoitaa ja kardiologi, miten sydänpotilaita.

Lehtosen mukaan toimiva malli voisi olla – kuten muuallakin maassa – kuntayhtymämalli, joka mahdollistaa kuntien vallan päätöksentekoon ja kokoaa resurssit riittävästi yhteen.

– Peruskysymys on kuitenkin se, että jos rahoitusta ei ole riittävästi, oikea toimintamallikaan ei auta.

Hän viittaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen, joka laahaa Suomessa muita Pohjoismaita perässä. Siinä missä Ruotsissa ja Tanskassa käytetään BKT:stä 11 prosenttia terveydenhuoltoon, Suomessa vastaava luku on hiukan yli 9 prosenttia.

– Ammottava ero, joka näkyy perusterveydenhuollossa, mutta myös muussa toiminnassa.

Paljon on vielä määrittelemättä

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen muistuttaa, että spekulointi Uudenmaan erillisratkaisun ympärillä on turhaa, koska valmistelutyö on vielä kesken.

Saarnin kritiikkiä, että valmistelutyötä tehdään salaa kabineteissa, hän ei allekirjoita.

– Ajattelen että kaikki ne, joiden pitääkin olla mukana, ovat mukana. Ei tehdä salassa mitään.

Ohjausryhmän työtä ohjaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Mukana työssä ovat myös omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.),kuntien ja HUS:n nimeät edustajat sekä STM:n asiantuntijoita. Laajemmassa seurantaryhmässä ovat mukana kaikkien Uudenmaan kuntien edustajat.

Lue myös

– Erikseen on vielä mainittava HUS-työryhmä, jota vetää STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhiala.

Jolkkonen näkee, että kuvitteellinen potilas, 80-vuotias Liisa Vuokko saisi parhaan hyödyn viiden maakunnan mallista verrattuna yhteen jättimäiseen 1,7 miljoonan asukkaan maakunnan malliin.

– Maakuntajärjestäjä, joka päättäisi Vuokon asioista jossain päin Uuttamaata, on tosi kaukana.

Vuokko saattaisi huomata palveluiden heikentymisen, kun yli 50 000 sote-työntekijää siirrettäisiin kerralla yhdelle toimijalle.

– Se olisi liian riskialtis ja hallitsematon muutos.

Jolkkosen mukaan Vuokolle olisi tärkeää myös se, miten sosiaali- ja terveyspalvelut pelaavat yhteen muiden kuntaan jäävien palveluiden kanssa. Hänen mukaan viiden maakunnan mallissa yhteispeli sujuisi paremmin kuin mammuttimallissa.

– Jos me uskoisimme 1,7 miljoonan maakuntaan, eihän tähän maahan tarvittaisi kuin kolme tai neljä maakuntaa, hän tuumaa.

Uudenmaan erillisratkaisun selvitystyö valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030