Sikotautia vastaan rokotetaan ns. virusyhdistelmärokotteella (MPR), joka annetaan lastenneuvolassa alle puolitoistavuotiaana ja tehosteena noin 6-vuotiaana. Sama rokote suojaa tuhka- ja vihurirokoilta.

Yhdysvalloissa on hiljattain raportoitu sikotautiepidemiasta, joka puhkesi keväällä 2006 pääasiassa yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Tapauksia oli yli kuusi tuhatta, ja suurin osa ilmeni kahdeksassa lähekkäisessä osavaltiossa sijainneilla kampuksilla.

Raportin mukaan lähes kaikki sairastuneet olivat lapsena saaneet kaksi annosta MPR-rokotetta.

Kansanterveyslaitoksen Rokottajan käsikirjassa todetaan, että "Kahdella MPR-annoksella saadaan hyvin pitkäaikainen suoja kaikkia kolmea tautia vastaan". Voiko MPR-rokotteen suojaan luottaa, jos sikotautiin voi sairastua runsaan 10 vuoden kuluttua, erikoistutkija, FT Irja Davidkin Kansanterveyslaitoksesta?

- Muualla kuin Yhdysvalloissa ei ole toistaiseksi esiintynyt samanlaista epidemiaa. Euroopassa on ollut pienempiä epidemioita. Näissä rokotettujen sairastuneiden osuus on ollut pienempi. Euroopassa on käytetty sekä samaa että eri valmistajien rokotetta kuin Yhdysvalloissa.

- Suomen tilannetta ajatellen eivät matkailijoiden tuomat tautitapaukset ole toistaiseksi levinneet ympäristöönsä, mikä kertoo suurella rokotuskattavuudella saavutetusta hyvästä laumaimmuniteetista. Viimeisimpien tietojen mukaan meillä MPR-1:n rokotekattavuus on 97 %. Muutamia yksittäisiä MPR-rokotuksen saaneitakin on saanut tartunnan ja sairastunut viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Onko eri aikoina käytetty eri vahvuisia rokotteita, joista jollakin on heikompi teho kuin toisilla?

- Tiettävästi on käytetty saman rokotevalmistajan tuotetta koko ajan. Rokotteiden sisältämälle virusmäärälle on alaraja, joka kunkin rokote-erän on ylitettävä saadakseen myyntiluvan. Rokotteen tehon vaihtelu eri vuosina ei todennäköisesti ollut syy.

Mistä tällainen yhtäkkinen piikki sikotautiin sairastuvuudessa voi johtua?

- Erilaisia syitä on esitetty: kahden annoksen rokotuskattavuus ei ollut tarpeeksi hyvä, vaikka olikin 87 %. Yhden rokoteannoksen saaneet sairastuivat selvästi useammin. Rokotus on saattanut epäonnistua tai rokotteen aikaansaama suoja on heikentynyt ajan myötä. Lisäksi, diagnoosin teko viivästyi mm. siitä syystä, että rokotettujen taudin oireet ovat lievempiä, ja epidemia pääsi aluksi leviämään.

Raportissa arveltiin, että sikotautivirus oli tullut Yhdysvaltoihin opiskelijan tai vierailijan mukana Britanniasta. Ovatko eri maiden ja maanosien virukset niin erilaisia, että yhdessä maassa saatu rokote ei suojaakaan toisessa maassa eläviä viruksia vastaan?

- Molekyyliepidemiologian avulla on kuvattu erilaisia sikotautiviruskantoja, mutta samoja (sikotauti)viruskantoja esiintyy ympäri maailmaa. Viime aikoina on kyllä saatu viitteitä siitä, että MPR-rokotteen sikotautikomponentti ei anna täydellistä suojaa kaikkia eri sikotautiviruskantoja vastaan.

Kananmunalle allergisia on Suomessa rokotettu heikompitehoisella rokotteella. Onko rokotuksen antama suoja heillä huonompi kuin muilla?

- Rubini-sikotautiviruskantaa sisältävän Triviraten-rokotteen teho sikotautia vastaan todettiin huonoksi ja sen valmistus lopetettiin 2004. Kansanterveyslaitos suositteli Triviraten-rokotetta saaneille lapsille MPR-tehosterokotuksen antamista normaalisti käytössä olevalla rokotteella tammikuussa 2007. Vain oikein yliherkät, jotka ovat saaneet kananmunasta anafylaksian oireita, ohjataan allergologin konsultaatioon. Muille voidaan normaali rokotus antaa turvallisesti.