1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Elämäntapaohjaus voi auttaa ehkäisemään muistitoimintojen heikentymistä
Ajan­kohtai­sta

Elämäntapaohjaus voi auttaa ehkäisemään muistitoimintojen heikentymistä

Neurologian professori Anne Remes korostaa, että tutkimuksen kahden vuoden seuranta-aika on vielä liian lyhyt etenevän muistisairauden riskin arviointiin.

Elämäntapaohjaus voi auttaa ehkäisemään muistitoimintojen heikentymistä Kuva 1 / 1

Intensiivinen elämäntapaneuvonta saattaa ylläpitää tai parantaa muistisairauden riskissä olevien iäkkäiden kognitiivisia taitoja.

The Lancet -lehdessä julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan monitekijäinen elämäntapainterventio voisi ennaltaehkäistä muistitoimintojen heikentymistä.

Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa oli mukana 1 200 iältään 60–77-vuotiasta suomalaista. Tutkittavilla oli muistisairauksiin liittyviä riskitekijöitä.

Tutkimusryhmälle tarjottiin kahden vuoden ajan yksilö- ja ryhmämuotoista ravitsemusneuvontaa, liikunta- ja muistiharjoittelua. Liikunta käsitti lihasvoimaharjoittelua ja aerobista liikuntaa.

Lääkäri- ja hoitajavastaanotoilla seurattiin tutkittavien kardiovaskulaarisia ja metabolisia riskitekijöitä. Kontrolliryhmä sai yleistä terveysneuvontaa.

Kognitiivisen tason muutosta selvitettiin neuropsykogisella tutkimuksella (NTB), joka arvioi kognition eri osa-alueita. Kahden vuoden seuranta-aikana tutkittavien kognitiivinen taso parani keskimäärin 0,2 pisteellä ja verrokkien 0,16 pisteellä.

Kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden.

Tutkimusryhmään kuuluvien BMI, ruokavalio ja fyysinen aktiivisuus parantuivat. Parantumista havaittiin myös tutkittavien toiminnanohjauksessa ja tietojenkäsittelyn nopeudessa. Muistissa ei havaittu merkitsevää muutosta aiempaan.

Kirjoittajat korostavat, että muistisairauksissa ennaltaehkäisyn merkitys on suuri, sillä Alzheimerin taudin alun myöhentyminen viidellä vuodella puolittaisi taudin ennustetun esiintyvyyden seuraavan 50 vuoden aikana.

Tuloksia tulkittava varoen

Neurologian professori Anne Remes Itä-Suomen yliopistosta pitää Suomessa toteutettua tutkimusta tervetulleena.

– Tutkimus tuo selvästi esiin sen, että liikunta, ruokavalio ja terveydenseuranta parantavat arjen aktiivisuuteen liittyviä kognition osa-alueita. Tutkimusryhmä sai varsin intensiivistä ohjausta, mutta on hyvä huomata, että myös kontrolliryhmässä havaittiin paranemista samoilla osa-alueilla.

Kaikki tutkittavat olivat melko terveitä ja heidän riskinsä sairastua muistisairauteen oli maltillinen.

– Artikkelissa ei pohdittu sitä, että kontrolliryhmänkin tulokset kohentuivat merkittävästi. Näyttää siltä, että vähäisempikin seuranta auttaa ihmisiä kiinnittämään enemmän huomiota elintapoihinsa.

Remes korostaa, että elämäntapaohjauksen hyödyistä tarvitaan pitempiaikaista seurantaa.

– Kahden vuoden seuranta-ajassa ei voi vielä arvioida etenevän muistisairauden riskiä. Ryhmien erot tulivat esiin toiminnanohjauksessa ja tietojenkäsittelyn nopeudessa, mitkä eivät ole myöskään tyypillisiä Alzheimerin taudille.

Elämäntapainterventio oli myös hyvin intensiivinen ja edellytti monien ammattilaisten mittavaa työpanosta ja osallistujilta pitkäjänteistä sitoutumista.

Maria van der Meer
Kuva: Panthermedia

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.

Ajassa
Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön koronaeristyskeskus oli pakko sulkea

Koronaeristyskeskus Lesboksen saarella Kreikassa jouduttiin sulkemaan, koska paikallisviranomaiset määräsivät kaupunkisuunnitteluun liittyviä sakkoja ja uhkasivat oikeustoimilla.

Tieteessä
Uutta tietoa diabeetikon jalan ahtauttavasta valtimotaudista

Alaraajojen valtimotauti diabetesta sairastavalla aiheuttaa korkean kuolemanriskin ja valtimohaava alaraajan amputaatioriskin väitöstutkimuksen perusteella.