Epidemia ei pidennä erikoistumista
Erikoislääkäritenttien siirtyminen kesäkuulle voi kuitenkin siirtää valmistumista parilla kuukaudella, jos kaikki muu on tehty.
Erikoislääkärikoulutuksen kevään valintamenettely etenee suunnitellussa aikataulussa, kertoo Johanna Rellman.
Erikoistuminen ei pitene, vaikka erikoistuva lääkäri työskentelisi pandemian vuoksi eri tehtävissä.
Tällaisen kannan ovat ottaneet lääkäreitä kouluttavien tiedekuntien ammatilliset jatkokoulutustoimikunnat (AJT), Helsingin yliopistossa ERJO eli erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen johtoryhmä sekä niiden valtakunnallinen verkosto VAJT.
VAJT:n puheenjohtaja, lastentautien professori Liisa Lehtonen Turun yliopistosta kertoo saaneensa tällaista viestiä kaikista tiedekunnista. Siitä, onko virallisia päätöksiä saatu nuijittua kokouksissa, hänellä ei ole tietoa.
Pandemian hoidosta saatava kokemus on hyödyllistä koulutusta lääkärikunnalle.
– Siitä kaikki ovat yhtä mieltä.
Tilanteesta ei missään tapauksessa pidä rangaista erikoistuvia.
– Ei heidän pidä kärsiä siitä, että he oppivat etulinjassa paljon, Lehtonen sanoo.
Erikoislääkärikoulutukseen on muutenkin mahdollista sisällyttää niin kutsuttua reunakoulutusta muilta erikoisaloilta.
Väliaikainen työskentely eri paikassa ei aiheuta Lehtosen mukaan myöskään erityistä paperisotaa. Jos lääkäri erikoistuu esimerkiksi lastentauteihin, hänen määräyskirjansa pysyy lastentautien yksikössä, vaikka hän menisi väliaikaisesti toisiin töihin pandemian vuoksi.
Lehtonen on saanut erikoistuvilta kyselyjä, pidentääkö mahdollinen karanteeni erikoistumista.
Uuteen valtakunnalliseen opinto-oppaaseen tulee tähän aiheeseen selvennys. Tartuntatautilain mukainen pakollinen karanteenivapaa ei pidennä koulutusta.
Helsingin yliopiston ERJO on kirjannut, että koronaviruksen aiheuttaman karanteenin aikana erikoistuvalla tulee olla mahdollisuus edistää koulutuksen etenemistä esimerkiksi itseopiskelun tai etätyön välityksellä.
Haku etenee aikataulussa
Erikoislääkärikoulutuksen kevään valintamenettely on kesken, mutta se etenee suunnitellussa aikataulussa koronavirusepidemiasta huolimatta, kertoo TAYS:n koulutuskoordinaattori ja apulaisylilääkäri Johanna Rellman.
Haku oli helmikuussa, ja haastattelut tehdään huhtikuussa. Ne järjestetään pääsääntöisesti etänä.
Valitut saavat päätöksen ennen kesää.
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekuntaneuvosto on tosin päättänyt, että nyt poikkeustilanteessa ei ole velvollisuutta järjestää haastatteluja niillä aloilla, joilla hakijoita on vähemmän tai saman verran kuin paikkoja. Asian vahvistaa dekaani Risto Renkonen.
Liisa Lehtosella riittää ymmärrystä Helsingin lääketieteellisen päätökseen siinä mielessä, että juuri Uudellamaalla koronatilanne on keväällä pahempi kuin muualla Suomessa. Haastattelu on hänen mielestään kuitenkin tärkeä osa valintamenettelyä ja alalle soveltuvuuden arviointia. Normaalitilanteessa valinnan edellytys on minimipistemäärä haastattelussa, vaikka alalle ei olisikaan kilpailua.
Kevään hakutilastot osoittavat, että Helsingin yliopistossa on 14 lääketieteen erikoisalaa, joille oli vähemmän hakijoita kuin paikkoja.
Näitä olivat muun muassa laboratorioalat kuten kliininen kemia, psykiatrian alat ja yleislääketiede.
Erikoisaloja on kaikkiaan 50, joten 36 alaa järjestää joka tapauksessa haastattelut.
Erikoislääkäritentit siirtyivät
Koronavirustilanne vaikuttaa erikoistuviin myös siten, että erikoislääkärikuulustelut jouduttiin siirtämään huhti-toukokuulta kesäkuulle. Tämä johtuu siitä, että yliopistojen tenttiakvaariot menivät kiinni.
Tenttiakvaarioiden kiinnimeno on Liisa Lehtosen mielestä valitettavaa, mutta toisaalta parin kuukauden siirto ei ole vielä iso muutos, vaikka valmistuminen olisi siitä kiinni.
– Jos kesäkuun tenttien järjestämiseenkin tulee esteitä, voi miettiä paperitenttejä, etätenttejä tai jotain muuta korvaavaa, hän sanoo.
Todennäköisesti erikoislääkäritentit voidaan järjestää 1.–12. kesäkuuta. Yliopistojen rehtorit käsittelevät tenttiakvaarioiden avaamista niitä varten.
– On mahdollista, että tenttiin ilmoittautuminen sulkeutuu vähintään viikkoa ennen tenttiä, jotta voidaan varmistautua siitä, että niissä voidaan huolehtia asianmukaisista turvaväleistä ja aseptiikasta, Lehtonen sanoo.
Uudistusten jälkeen erikoislääkärikoulutus on koordinoitu valtakunnallisesti, niin hakumenettely kuin tentitkin.
– Kaikkien pitää pystyä toteuttamaan ne. Jos yksi ei pysty, toteutus kaatuu.
Tenteistä tiedotetaan keskitetysti Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sivuilla.
Kohdennettua koulutusta
Koronavirustilanne on puhuttanut TAYS:ssa erikoistuvia lääkäreitä, kertoo Johanna Rellman. Tilanne on uusi ja epäselvä.
– Lääkäreillä on uuteen tilanteeseen liittyvää pelkoa, ihan niin kuin muillakin ihmisillä. Ei ammatti siltä suojaa.
Moni erikoistuva on ilmoittautunut mukaan päivystysrinkiin, joka on TAYS:ssa koottu hengitystieinfektiopotilaiden hoitoon. Rinki kootaan vapaaehtoispohjalta.
Rellmanin mielestä nyt on tärkeää kiinnittää huomiota lääkärien täydennyskoulutukseen koronaviruksen vuoksi.
– Helposti unohtuu, että lääkäritkin tarvitsevat heille kohdennettua koulutusta, ei vain hoitohenkilöstö.
Oppia tarvitsevat sekä etulinjassa työskentelevät lääkärit, joille työ ei ole omaa ydinosaamista, että myös ne lääkärit, jotka hoitavat muun syyn vuoksi hoitoa tarvitsevia COVID-19-potilaita.
– Kaikkien sairaalassa työskentelevien pitää omata perustiedot.
TAYS:ssa lääkäreille on järjestetty muun muassa tehohoitolääkärin videoluento koronainfektioaiheista ja tehohoitopotilaan hoidosta sekä sisätautilääkärin luento hengenahdistusoireiden erotusdiagnostiikasta. Luennot keräsivät Rellmanin tietojen mukaan lyhyellä varoitusajalla parisataa kuulijaa.
Käytössä on myös HUS:n tuottamia aineistoja. Sisätautien koulutusvastuulääkäri on koonnut päivystäjille käytännönläheisen ohjeen koronapotilaiden hoitoon liittyen: mitä näytteitä otetaan, mitä kuvannetaan, mikä hoitopaikka valitaan.
– Tiedon jakamisen lisäksi on tärkeää pitää huolta erityisesti erikoistuvista lääkäreistä, jotka kantavat suurta vastuuta päivystyksissä.
