Joka vuosi noin 2 700 suomalaista saa tietää sairastavansa epilepsiaa. Kaikkiaan Suomessa elää yli 50 000 epileptikkoa, joista noin 9 000 kärsii vaikeahoitoisesta tautimuodosta.

Huomenna lauantaina vietetään pohjoismaista epilepsiapäivää. Suomen Epilepsialiitto on mukana kansainvälisessä kampanjassa, joka korostaa hyvän hoidon merkitystä arkielämässä selviytymisessä. Hyvä hoito pitäisi pystyä tarjoamaan - myös uuden hoitotakuun aikana - kaikille riippumatta epilepsian tyypistä tai vaikeusasteesta tai siitä, millä paikkakunnalla potilas asuu.

Epilepsialiitto korostaa, että diagnostiikka ja hoitovalinnat kuuluvat aina erikoislääkärille. Kohtauksettomien aikuispotilaiden seuranta voi tapahtua perusterveydenhuollossakin, kunhan taataan joustavat konsultaatiomahdollisuudet taudin mahdollisesti aktivoituessa.

Taudin riskit tunnustettava

Epilepsian hoitokeinot ovat tehostuneet tuntuvasti, mutta se ei vielä tarkoita sitä, etteikö tauti olisi vakava tai että kaikkien epileptikkojen kohtaukset voitaisiin pitää kurissa.

Äkkikuolemariski on epilepsiaa sairastavilla 2-3 kertaa suurempi kuin väestöllä keskimäärin, mutta riski kasvaa kymmenkertaiseksi vaikeaa epilepsiaa sairastavilla. Pitkittyneeseen epileptiseen kohtaukseen liittyvä kuolleisuusriski on hyvästäkin hoidosta huolimatta korkea eli keskimäärin 20 prosenttia.

Oikein valitulla lääkehoidolla noin 70 prosenttia potilaista saa elää ilman kohtauksia tai ainakin lähes normaalia arkea. Osa vaikeaa epilepsiaa sairastavista saadaan kohtauksettomiksi kirurgian avulla. Satakunta suomalaista epileptikkoa saa vuosittain merkittävän avun leikkaushoidosta.