Erikoislääkärikoulutukseen valinta sai suuntaviivat
NLY:n puheenjohtajan Sara Launion mukaan uudistus lisää oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Sara Launio pitää uudistusta tervetulleena.
Erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyn uudistus etenee. Tuoreen ehdotuksen mukaan hakuja järjestettäisiin kaksi kertaa vuodessa, pienillä aloilla harvemmin. Haku tapahtuisi samassa Opintopolku.fi-verkkopalvelussa, jossa haetaan esimerkiksi lukio- ja yliopistokoulutuksiin.
Yhdellä hakukerralla voisi hakea korkeintaan kuuteen kohteeseen. Valinta tapahtuisi alkupisteiden, haastattelun ja koeajan perusteella. Yksi erikoisala kussakin yliopistossa on yksi hakukohde.
Esitys uudeksi valintamenettelyksi julkaistiin viime viikolla Helsingin yliopiston sivuilla. Sen ovat laatineet alan koulutusta järjestävien yliopistojen ammatillisten jatkokoulutustoimikuntien edustajat. Valintamenettely on tarkoitus ottaa käyttöön 2019.
Alkupisteitä saa työkokemuksesta ja tieteellisestä kokemuksesta, molemmista enintään kymmenen pistettä. Täydet työkokemuspisteet saa, jos on suorittanut palveluja terveyskeskuksessa vähintään yhdeksän kuukautta, hakemallaan erikoisalalla kuusi kuukautta ja jollain toisella erikoisalalla kuusi kuukautta.
Täydet tieteellisen kokemuksen pisteet puolestaan saa hakemansa alan tohtorin tutkinnosta tai kokeellisen dosentin arvosta. Myös muun alan tohtorin tutkinnosta ja tieteellisistä julkaisuista voi kertyä täydet pisteet.
Hakijan pitää lisäksi kirjoittaa vapaamuotoinen motivaatiokirje. Sitä ei pisteytetä.
Haastatteluun pääsevät valitaan alkupisteiden perusteella.
Kyseessä on strukturoitu haastattelu, jossa arvioidaan hakijan motivaatiota ja soveltuvuutta. Haastattelijat pisteyttävät haastattelun osiot ennalta määrätyn asteikon mukaisesti.
Hakijat valittaisiin tämän jälkeen ensin koeajalle. Sen mahdollista pituutta ei mainita ehdotuksessa.
Esitys lisää oikeudenmukaisuutta
Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) puheenjohtaja Sara Launio ja Medisiinariliiton puheenjohtaja Jesper Perälä pitävät uudistusta tervetulleena. Se parantaa heidän mukaansa järjestelmän oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Tällä hetkellä moni erikoislääkäri joutuu odottamaan vakituista virkaa pitkään ja osa päätyy koulutusta suppeampiin tehtäviin.
– Profession kannalta on mielekästä parantaa erikoislääkärien työllisyystilannetta siirtämällä tämä ohjautumispaine erikoistumiskoulutuksen sisäänottovaiheeseen, Launio sanoo.
Jesper Perälän korviin on kantautunut kandien kritiikkiä tieteellisten meriittien painotuksesta. Jos tulee painetta tehdä väitöskirja perustutkinnon aikana, se vaikuttaa opiskelijoiden jaksamiseen.
NLY puolustaa tieteellisen kokemuksen painotusta. Nopeasti kehittyvät hoitokäytännöt vaativat kykyä arvioida ja soveltaa tutkimustietoa.
– Esitetty malli vastaa hakupainealojen todellisuutta ja toisi valintamenettelyyn läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta, Launio muotoilee.
Tosin NLY kaipaa lisätietoa tiedepisteytyksen periaatteista.
Rajaa hakukohdealan ja muiden alojen välille voi olla vaikea vetää esimerkiksi poikkitieteellisyyden vuoksi.
Medisiinariliitossa pelkona on myös, että erikoisala pitää valita aikaisin, kun väitöskirja ja työkokemus kannattaa keskittää yhdelle alalle maksimipisteiden saavuttamiseksi.
– Uskoisin, että Medisiinariliiton lausunnossa tullaan ehdottamaan kannustimia oman erikoisalan etsimiseen, Jesper Perälä sanoo.
