Erikoissairaanhoito liian riskialtista pienille kunnille
Käytössä olevat laskutustavat ja kalliin hoidon tasaus eivät tasoita erikoissairaanhoidon kokonaiskustannusten ennakoimatonta vaihtelua valtaosassa Suomen kunnista.
Stakesissa tehdyn tutkimuksen mukaan vain yli 20 000 asukkaan kunnissa kulut voidaan ennakoida luotettavasti. Näin suuria kuntia on vain 49.
Tutkimuksessa arvioitiin sairaaloiden käyttämän kahden erityyppisen laskutustavan eli hoitopäivähinnoittelun ja diagnoosiryhmittelyyn perustuvan hinnoittelun vaikutusta kuntien erikoissairaanhoidon kustannusten vaihteluun ja siitä aiheutuvaan rahoitusriskiin. Samalla arvioitiin ns. kalliin hoidon tasauksen merkitystä. Aineistona oli 1,4 miljoonan hoidetun potilaan potilaskohtaiset, laskennalliset tiedot.
Rahoitusriski todettiin pienehköissä kunnissa huomattavaksi. Diagnoosiluokitusjärjestelmä vähensi 2 000-5 000 asukkaan kuntien rahoitusriskiä vain noin neljä prosenttia hoitopäivälaskutukseen verrattuna. Siten esimerkiksi Isonkyrön 1,8 milj. euron esh-budjetti voi ylittyä viiden prosentin todennäköisyydellä noin 200 000 eurolla tai 25 prosentin todennäköisyydellä 72 000 eurolla.
Kalliin hoidon tasausjärjestelmällä havaittiin vielä pienempiä vaikutuksia rahoitusriskiin.
Tutkijaryhmään kuuluivat Hennamari Mikkola, Reijo Sund, Miika Linna sekä Unto Häkkinen. Ryhmän mielestä ratkaisu pienten kuntien rahoitusriskiongelmaan voisi löytyä pitkäaikaisista, vuosivaihtelut tasaavista sopimuksista, kuntaliitoksista tai kuntien välisestä yhteistyöstä, jolla järjestäydyttäisiin suuremmiksi ostajaorganisaatioiksi.
