Terveydenhuollon erikoislääkäri Petri Leiponen on tiettävästi ensimmäinen suomalaislääkäri, joka on suorittanut koko erikoislääkäritutkintonsa yrityksen palkkalistoilla.

Terveydenhuollon erikoislääkäri Petri Leiponen Tampereelta on tiettävästi ensimmäinen suomalaislääkäri, joka on suorittanut koko erikoislääkäri­tutkintonsa yrityksen palkkalistoilla. Hän saanee seuraa jatkossa.

– Olen työskennellyt valmistumisestani saakka samassa yrityksessä eri tehtävissä, joten oli luontevaa jatkaa myös erikoistuessa, Attendon Länsi-Suomen terveysasemia johtava Leiponen kertoo.

Hän suoritti terveyskeskuspalvelunsa Virroilla ja työskenteli runkokoulutusvaiheessa vuokralääkäripalvelujen aluepäällikkönä Pirkanmaalla. Eriytyvän koulutuksen aikaan hän työskenteli aluejohtajana ja puolet työajastaan projektitutkijana Attendon, Tampereen yliopiston, VTT:n ja muiden tutkimuslaitosten yhteishankkeissa sekä yrityksen kunta-­asiakkaiden kanssa.

Hankkeissa tutkittiin muun muassa Eurajoen kunnan asiakasohjausta ja sähköisiä palveluita sekä tehtiin Tampereen kaupungin terveysase­mien vertailututkimusta.

Terveydenhuolto on pieni, noin sadan erikoislääkärin erikoisala, jonka ydintä on väestön terveys ja sen edistäminen. Leiponen kuvaakin itseään järjestelmälääkäriksi.

Hän korostaa, että tärkeintä on koulutuksen laatu organisaation taustasta riippumatta.

– Tiukka jako julkiseen ja yksityiseen sektoriin on mennyttä maailmaa. Palveluntuotannon monipuolistuessa kouluttajina voi olla monenlaisia toimijoita, kuten osuuskuntia, ­yhdistyksiä ja erityyppisiä yrityksiä. Koulutukseen tarvitaan neutraalit laatukriteerit.

Koulutussetelit käyttöön?

Mahdollisuus suorittaa erikoistumispalveluja yksityissektorilla vaihtelee aloittain. Esimerkiksi työterveyshuollossa se on ollut lähes normi Työ­terveyslaitoksen jaksoa lukuun ottamatta.

Erikoistuvia koulutetaan jonkin verran myös säätiöissä ja yhdistyksissä, kertoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

– Kuvantamis- tai laboratoriopalveluita on järjestetty kunnallisiksi liikelaitoksiksi, joissa voi erikoistua esimerkiksi radiologiaan ja kliiniseen kemiaan.

Toistaiseksi koulutukseen ovat saaneet tukea lähinnä julkisen terveydenhuollon yksiköt, mutta EVO-koulutusrahoituksen uudistus voi muuttaa tilannetta.

– Pohdinnassa ovat olleet jokaista erikoistuvaa varten varatut koulutussetelit, joita voitaisiin käyttää koulutuksen järjestämiseen eri työpaikoissa, Halila kertoo.

Hän arvioi, että tulevaisuudessa erikoistuvien lääkärien työpaikkojen kirjo on laajenemassa. Varsinkin lääkäripulasta kärsiville aloille se voi tuoda mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi psykiatriassa on hyväksytty jonkin verran vuokrafirmojen kautta tehtyjä sairaalapalveluita. Kaikkia mahdollisuuksia tulee selvittää, kunhan koulutuksen laatukriteerit täyttyvät.

Myös hoitotakuu on luonut tarvetta koulutuspaikkojen laajentamiseen.

– Esimerkiksi kirurgiassa ei ehkä tehdä kaikkia toimenpiteitä julkisessa terveydenhuollossa, vaan tietyt toimenpiteet voi oppia vain yksityissektorilla.

Maria van der Meer
Kuva: Panthermedia