Ajan­kohtai­sta

ESBL yleinen Aasian-matkaajilla

Matkailijoille tehtyjen tutkimusten mukaan 70 prosenttia Itä- ja Etelä-Aasian matkailijoista kantaa palatessaan suolistobakteeria, johon liittyy moniresistentti ESBL-ominaisuus. Erityisen yleistä se on Intiasta palaavilla.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_maapallo-1.jpg

Matkailijoille tehtyjen tutkimusten mukaan lähes 70 prosenttia Itä- ja Etelä-Aasian matkailijoista kantaa palatessaan suolistobakteeria, johon liittyy moniresistentti ESBL-ominaisuus. Erityisen yleistä se on Intiasta palaavilla.

– Mitä huonomman elintarvikehygienian maahan matkustaa, sitä yleisempää on tulla ESBL:n kantajaksi, sanoo infektiosairauksien erikoislääkäri Jaana Syrjänen Tays:sta.

Suuren ESBL-riskin maita ovat hänen mukaansa Intian lisäksi esimerkiksi Pakistan, Bangladesh ja Thaimaa.

Matkailijan riski tulla ESBL:n kantajaksi kulkee hänen mukaansa käsi kädessä elintarvikehygienian kanssa.

– Matkailija voi yrittää välttää altistusta samoilla keinoilla, joita käytetään tavallisen turistiripulin ehkäisemiseksi: noudattamalla hyvää käsihygieniaa ja varsinkin kiinnittämällä huomiota siihen, mitä syö ja juo.

Riskiin voi hänen mukaansa jossain määrin vaikuttaa matkakohteenkin valinnalla. Tosin ESBL on melko yleinen jo Etelä-Euroopankin väestössä. ESBL:n kantajien määrää Euroopassa ei kuitenkaan tiedetä.

– ESBL-ominaisuus liittyy enterobakteereihin, joista merkittävimmät ovat normaalit suolistobakteerit Escherichia coli ja Klebsiella. Aivan terveen väestön E. coli -bakteereissa on ESBL-ominaisuutta yhä enenevässä määrin. Se on sitä yleisempi, mitä etelämmäksi Euroopassa ja mitä pidemmälle Aasiaan mennään. Esimerkiksi joissain tutkimuksissa on todettu kiinalaisista aikuisista puolella olevan E. coli -ESBL ja thaimaalaisista 60 %:lla, Syrjänen kertoo.

Riski suurin sairaalahoidossa

Syrjänen muistuttaa, että riski saada resistentti mikrobi, kuten ESBL, on selvästi tavanomaista suurempi, jos on ulkomailla sairaalahoidossa.

– Sellaisessa tilanteessa mikrobisto muuttuu väkisinkin. Tämän takia esimerkiksi Tays:ssa eristetään kaikki potilaat, jotka siirretään tänne ulkomaalaisesta sairaalasta tai jotka ovat olleet ulkomailla sairaalahoidossa puolen vuoden aikana ennen kuin tulevat Tays:iin hoitoon ja heistä otetaan seulontanäytteet.

Sitä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka kauan ESBL säilyy suolistofloorassa. Matkailijan palattua kotimaahan tilanne todennäköisesti vähitellen korjaantuu.

– Sairaalan ulkopuolella ESBL:n kantajat voivat elää aivan normaalia elämää. Se että ihminen on resistentin mikrobin kantaja, ei aiheuta hänelle ongelmia, niin kauan kuin hän on terve. Sen sijaan ESBL on otettava huomioon hoidon valinnassa, jos sitä kantava ihminen sairastuu.

Suvi Sariola

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030