Ajan­kohtai­sta

Esitys julki: Näin erikoislääkärikoulutuksen valintamenettely uudistuu

NLY:n puheenjohtajan Sara Launion mukaan uudistus lisää oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1

Erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyn uudistus etenee. Tuoreen ehdotuksen mukaan hakuja järjestettäisiin kaksi kertaa vuodessa, pienillä aloilla harvemmin. Haku tapahtuisi samassa Opintopolku.fi-verkkopalvelussa, jossa haetaan esimerkiksi lukio- ja yliopistokoulutuksiin.

Yhdellä hakukerralla voisi hakea korkeintaan kuuteen kohteeseen. Valinta tapahtuisi alkupisteiden, haastattelun ja koeajan perusteella. Yksi erikoisala kussakin yliopistossa on yksi hakukohde. Esimerkiksi neurologia Oulun yliopistossa olisi yksi hakukohde.

Esitys uudeksi valintamenettelyksi julkaistiin viime viikolla Helsingin yliopiston sivuilla. Sen ovat laatineet lääketieteellistä ja hammaslääketieteellistä koulutusta järjestävien yliopistojen ammatillisten jatkokoulutustoimikuntien edustajat. Valintamenettely on tarkoitus ottaa käyttöön 2019.

Alkupisteitä saa työkokemuksesta ja tieteellisestä kokemuksesta, molemmista enintään kymmenen pistettä. Täydet työkokemuspisteet saa, jos on suorittanut palveluja terveyskeskuksessa vähintään yhdeksän kuukautta, hakemallaan erikoisalalla kuusi kuukautta ja jollain toisella erikoisalalla kuusi kuukautta.

Täydet tieteellisen kokemuksen pisteet puolestaan saa hakemansa alan tohtorin tutkinnosta tai kokeellisen dosentin arvosta. Myös muun alan tohtorin tutkinnosta ja tieteellisistä julkaisuista voi kertyä täydet pisteet.

Hakijan pitää lisäksi kirjoittaa vapaamuotoinen motivaatiokirje, jossa hän pohtii alavalintansa perusteita ja vahvuuksiaan. Sitä ei pisteytetä.

Haastatteluun pääsevät valitaan alkupisteiden perusteella.

Kyseessä on strukturoitu haastattelu, jossa arvioidaan hakijan motivaatiota ja soveltuvuutta. Haastattelijat pisteyttävät haastattelun osiot ennalta määrätyn asteikon mukaisesti.

Hakijat valittaisiin tämän jälkeen ensin koeajalle. Sen mahdollista pituutta ei mainita ehdotuksessa.

Esitys lisää oikeudenmukaisuutta

Nuorten Lääkärien yhdistyksen (NLY) puheenjohtaja Sara Launio ja Medisiinariliiton puheenjohtaja Jesper Perälä pitävät uudistusta tervetulleena. Se parantaa heidän mukaansa järjestelmän oikeudenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä ja koulutusmäärien säätelyä.

Esitys mukailee Launion mukaan NLY:n mietintöä.

Tällä hetkellä moni erikoislääkäri joutuu odottamaan vakituista virkaa pitkään ja osa päätyy koulutusta suppeampiin tehtäviin.

– Profession kannalta on mielekästä parantaa erikoislääkärien työllisyystilannetta siirtämällä tämä ohjautumispaine erikoistumiskoulutuksen sisäänottovaiheeseen. Useimmilla on valmistumisvaiheessa useampia ala vaihtoehtoja harkinnassa, Launio sanoo.

Painetta aikaiseen alan valintaan

Jesper Perälän korviin on kantautunut kandien kritiikkiä tieteellisten meriittien painotuksesta. Jos tulee painetta tehdä väitöskirja perustutkinnon aikana, se vaikuttaa opiskelijoiden jaksamiseen.

NLY puolustaa tieteellisen kokemuksen painotusta. Perusteena on, että nopeasti kehittyvät hoitokäytännöt vaativat kykyä arvioida ja soveltaa tutkimustietoa.

– Esitetty malli vastaa hakupainealojen todellisuutta ja toisi valintamenettelyyn läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta, Launio muotoilee.

Lue myös

Tosin NLY kaipaa lisätietoa tiedepisteytyksen periaatteista. Rajaa hakukohdealan ja muiden alojen välille voi olla vaikea vetää esimerkiksi poikkitieteellisyyden vuoksi.

Pisteytys vaatii muutenkin tarkentamista. On esimerkiksi epäselvää, kerryttääkö perustutkinnon aikana tehty työ alkupisteitä.

Medisiinariliitossa pelkona on myös, että erikoisala pitää valita aikaisin, kun väitöskirja ja työkokemus kannattaa keskittää yhdelle alalle maksimipisteiden saavuttamiseksi.

– Uskoisin, että Medisiinariliiton lausunnossa tullaan ehdottamaan kannustimia oman erikoisalan etsimiseen. Itse loisin työkokemuksen pisteytykseen enemmän kannustimia "erikoisalasurffailuun". On kaikkien etu, jos nuori lääkäri käy kokeilemassa useita erikoisaloja ennen lopullista valintaa. Useilla aloilla työskentely laajentaa näkökulmia ja ammattitaitoa ja saattaahan mielenkiinnon kohdekin muuttua, Perälä sanoo.

Launion mukaan vain harvoilla aloilla kuitenkaan tarvitaan täydet alkupisteet. Erottelu kohdistuu suosittuihin aloihin.

Vuonna 2016 julkaistun raportin mukaan koulutusta tulisi vähentää ortopediassa, plastiikkakirurgiassa ja silmätaudeilla. Lisätarvetta on muun muassa fysiatriassa, keuhkosairauksissa, psykiatrialla ja laboratoriolääketieteessä.

Kirjoittajat

Minna Pihlava

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030