1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Etiikka ja käytäntö törmäyskurssilla urheilulääketieteessä
Ajan­kohtai­sta 41/2005 vsk 60 s. 4098 - 4099

Etiikka ja käytäntö törmäyskurssilla urheilulääketieteessä

Suomen painimaajoukkueen lääkäri Tuomo Karila pitää kansainvälisiä urheilulääketieteen eettisiä periaatteita osin "elämälle vieraina". Painijoiden terveys nousi otsikoihin painin MM-kisoissa Budapestissa.

MM-kisojen päätöspäivänä 2. lokakuuta painija Juha Ahokas pudotti uutispommin: hän oli otellut Budapestin MM-kisoissa eteisvärinästä toipuvana potilaana.

Häntä ennen kilpailuja hoitanut Seinäjoen keskussairaalan lääkäri oli vastustanut ottelemista. Sydän oli alkanut oireilla 17. syyskuuta Pohjanmaalla pidettyjen Jymypainien jälkeen. Painijan sydämen syke käännettiin sähköisesti seuraavana päivänä Seinäjoen keskussairaalassa.

Painimaajoukkueen lääkäri Tuomo Karila ja Ahokkaan henkilökohtainen lääkäri Jussi Jouppila näyttivät kuitenkin vihreää valoa konsultoituaan flimmeriin liittyvistä terveysriskeistä lääkäri Mika Lehtoa, joka tekee väitöskirjaa sydämen eteisvärinästä. Tätä kaikkea ei siis kerrottu ennen kuin kisat olivat ohi.

Urheilija päätti itse

Painimaajoukkueen lääkäri Tuomo Karila on itsekin entinen huippupainija. Hänen mukaansa asia salattiin sekä painijan itsensä toiveesta että toisaalta myös potilassuojan takia. Ahokas halusi itselleen rauhan pystyäkseen päättämään osallistuako kisoihin vai ei. Mediajulkisuus olisi haitannut tätä päätöstä.

- Emme millään lailla riskeeranneet Juhan henkeä, emmekä myöskään manipuloineet tai painostaneet hänen päätöstään, Karila sanoo.

- Jos flimmeri tulee uudestaan päälle, se pystytään kääntämään missä tahansa sairaalassa, jossa on nykyaikainen varustus.

Karila korostaa, että täysi-ikäinen urheilija tekee viime kädessä aina itse päätöksen osallistumisestaan kilpailuun.

- Olennaista on kertoa urheilijalle kaikki olennaiset tiedot, jotka voivat vaikuttaa päätöksen tekemiseen mukaan lukien sairaana tai toipilaana kilpailemisen riskit. Näin tehtiin.

- Minun lääkärin etiikkani sanoo, että lääkärin pitää kunnioittaa potilaan oma harkintakykyä ja mielipidettä.

Ahokasta hoitanut ja hänen Budapestin-matkaansa vastustanut sydänpotilaiden vuodeosaston ylilääkäri ei halunnut kommentoida tapausta Suomen Lääkärilehdelle.

Eettiset periaatteet "elämälle vieraita"

Maailman Lääkäriliiton WMA:n eettisten periaatteiden seitsemännen kohdan mukaan kilpa- tai ammattiurheilutapahtumassa lääkärillä on vastuu päättää siitä, voiko urheilija terveydentilansa puolesta jatkaa peliä tai palata kentälle. Päätöksenteon vastuuta ei saa siirtää kenellekään toiselle ammattilaiselle tai muulle henkilölle.

Tätä ohjetta voi lukea myös siten, että vastuuta, esimerkiksi päätöstä kilpailuun osallistumisesta, ei saa siirtää edes urheilijalle itselleen.

- Niin sen ehkä jotkut lääkärit tulkitsevat, Karila arvioi.

Ahokkaan lisäksi huomiota herätti Marko Yli-Hannukselan terveys. Hän otteli takareisi puudutettuna.

"Tilanne oli paha, enkä tiedä olisiko ilman tohtori Karilaa mitalia tullut", Yli-Hannuksela kommentoi Seinäjoella ilmestyvässä Ilkassa 2.10."Jalkaa pitää nyt raahata perässä, mutta kyllä sillä istumaan pystyy. Niin huonona se kuitenkin on, että tosi vaikeaa olisi ollut enää tänään lähteä painimaan. Suomessa menen heti magneettikuvaukseen ja tarvittaessa sitten leikkauspöydälle", Yli-Hannuksela kuvaili jalkansa tilaa Ilta-Sanomissa 3.10.

Karilan mielestä WMA:n urheilulääketiedettä koskevat ja myös Suomen Lääkäriliiton sellaisenaan hyväksymät eettiset periaatteet ovat joiltain osin "elämälle vieraat".

Hän ei myöskään lämpene ohjeiden kohdalle, jonka mukaan lääkärin tulee erityisesti vastustaa kivun tuntemuksen estäviä toimenpiteitä, jotta urheilija voi osallistua kilpailuun, vaikka vamma tai vaurio muutoin estäisi osallistumisen.

- Tuo kohta ei vastaa käytäntöä millään tasolla. Mehän emme liiku tässä asiassa millään harmaalla alueella, Karila painottaa.

Olympiakomitean lääketieteellisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Tommi Vasankari sanoo, että Ahokkaan tapaus oli "pommivarmasti sellainen, jossa päätös oli vaikea tehdä".

- On myös tilanteita, joissa urheilija lääkärin suosituksesta huolimatta ottaa itse vastuun itsestään, Vasankari muistuttaa.

Suomen Urheiluopiston lääkäriaseman johtajana niin ikään toimivan Vasankarin mukaan flimmeri on varsin yleinen vaiva urheilijoilla, eteisvärinä vaivasi häntä itseäänkin juoksijan uralla.

Tosin urheilijankaan flimmeri melko harvoin joudutaan sähköisesti kääntämään. Ahokkaan tapauksen kaltainen tilanne, jossa syke sähköisesti käännetään reilu viikko ennen merkittäviä kilpailuja, on sitäkin harvinaisempi.

- Sinänsä kova vaiva nimeltään flimmeri osataan hoitaa, Vasankari toteaa.

Puuduttaminen puhuttaa

Puuduttaminen on Vasankarin mukaan yksittäisistä toimenpiteistä eniten keskusteltuja aiheita urheilulääkäreiden piirissä.

- Minulla on luentosalissa tapana sanoa, että olympia- ja MM-kisat ovat varmaan niitä hetkiä, jolloin voidaan miettiä minkälaista vaivaa voidaan puuduttaa, jotta saadaan elimistön oma, fiksu kipusignaali poistettua.

Lue myös

- Kysymys on erittäin vaikea ja vaatii kulloisessakin tapauksessa ja tilanteessa vamman vaikeusasteen ja urheilijan aiempien vammojen vaikeusasteen arviointia ja niiden pohjalta tehtävää päätöstä. Nythän Yli-Hannukselan tapauksessa toimittiin joidenkin mielestä aika rohkeasti, mutta monen mielestä kuitenkin oikein. Jos olisi käynyt huonommin, näkemykset olisivat varmaan toisenlaisia.

Akillisjänteen puuduttaminen on Vasankarin mukaan melko yleistä huippu-urheilussa, vaikka akillesjänne oireilee niin vahvasti, että riski akillesjänteen katkeamisesta tiedetään isoksi. Riski akillesjänteen katkeamiseen on iso etenkin räjähtävää voimaa ja ponnistusta vaativissa lajeissa. Urheilulääkärit suhtautuvat kirjavasti akillesjänteen puuduttamiseen.

Etiikasta keskustellaan

Vasankari painottaa, että urheilulääkäreiden piirissä on runsaasti toimijoita ja myös foorumeja, joilla voi käydä eettistä keskustelua. Urheilulääkäriyhdistykseen kuuluu muun muassa nelisensataa jäsentä. Olympiakomitean piirissä taas toimii ns. omalääkärijärjestelmä.

- Jos puhutaan esimerkiksi Ahokkaan tapauksesta, niin yksi näkemyksensä lausuneista lääkäreistä oli juuri Ahokkaan omalääkäri, joka varmaankin tuntee potilaansa asiat vuosien takaa.

Olympiakomitea järjestää säännöllisesti koulutuksia, joiden teemat vaihtelevat puuduttamisen etiikasta antidopingasioihin, mutta:

- Akuutti tilanne on akuutti tilanne ja silloin urheilulääkäri on viime kädessä aika yksin. Päätös tehdään sillä hetkellä urheilijan senhetkisen tilan mukaan ja miksei nyt vähän joidenkin muiden paineiden alla. Päätös on toisinaan vaikea.

Vasankari ei silti pidä uskottavana, että Tuomo Karila antoi muiden kuin puhtaasti lääketieteellisten seikkojen vaikuttaa ratkaisuihinsa Budapestissa.

- On erittäin vaikea kuvitella, että muut henkilöt pystyisivät asettamaan esimerkiksi Tuomo Karilan suvereniteettia kyseenalaiseksi. Urheilijan ja Tuomon välinen tahtotila on varmaankin ollut se päätöstä ohjaava tekijä.

Kirjoittajat
Janne Ora

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Lääkärin etiikka -kirja uudistui

Kirja julkistetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatussa webinaarissa, sanovat Kati Myllymäki ja Mervi Kattelus.

Tieteessä
Kaksi reumalääkettä kortisonihoidon lisänä vähensivät koronakuolleisuutta

Tosilitsumabi ja sarilumabi vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuutta.

Näkökulma
Kaksosraskauden osakeskeytys synnyttää eettisiä pulmia

Jos kaksossikiöt ovat terveitä ja lapsia halutaan vain yksi, onko toisen abortointi oikein?

Kolumni
Olisiko teillä hetki aikaa puhua rakkaudesta?

Aivomme nauttivat yllätyksellisyydestä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Ajassa
THL:n koronaseurannan avointa dataa ladattu yli 16 miljoonaa kertaa

Avoin data mahdollistaa uudet tietoon pohjautuvat ideat ja sovellukset.

Tiedepääkirjoitus
Laboratoriotutkimusten käyttö vaatii harkintaa

Tutkimuksia punnitaan niiden tuottaman lisäarvon perusteella, kirjoittavat Helena Liira ja Maija Lappalainen.