Monille potilaille PSA-tutkimusten myötä todettu eturauhassyöpä ei aiheuta pitkään aikaan tai ehkä koskaan oireita. Hyväennusteisten potilaiden turhia hoitoja pyritään välttämään aktiiviseurannan avulla.

– Vaikka todettujen eturauhassyöpien määrä on kasvanut voimakkaasti, on kuolleisuus eturauhassyöpään kuitenkin pysynyt vuosien ajan vakiona. Suurin osa potilaista ei kuole eturauhassyöpään vaan eturauhassyövän kanssa, kertoo dosentti Antti Rannikko HYKS:n urologian klinikasta.

Monikansallisessa eturauhassyövän PRIAS- aktiiviseurantahankkeessa pyritään kohdistamaan eturauhassyövän hoito niihin potilaisiin, joilla todettu eturauhassyöpä on aidosti merkityksellinen ja edellyttää hoitoa. HYKS:n urologian klinikka on hankkeessa mukana. Kotimaisena yhteistyökumppanina hankkeeseen osallistuu myös suomalaisista urologeista koostuva eturauhassyöpätutkimukseen keskittynyt FinnProstata-tutkimusryhmä.

HYKS:ssa aktiiviseurannan piiriin arvioidaan ohjattavan 40-100 potilasta vuosittain. Muiden suomalaisten urologian yksikköjen toivotaan lähtevän mukaan hankkeeseen, jolloin tutkimusohjelma toimisi valtakunnallisena ohjenuorana.

Tarkkaa seurantaa eri menetelmin

PRIAS-aktiiviseurantaan otettu oireeton potilas on urologin tarkassa valvonnassa. Ensimmäisen kahden vuoden aikana PSA-koe otetaan kolmen kuukauden välein. Kliininen tutkimus tehdään puolen vuoden välein, ja eturauhasesta otetaan uusintakoepalat vuoden kuluttua diagnoosista.

Ellei potilaan tilassa tapahdu muutoksia, jotka käynnistävät aktiiviset syöpähoidot, kolmannesta vuodesta eteenpäin PSA tarkistetaan kahdesti vuodessa ja kliininen tutkimus tehdään kerran vuodessa. Koepalat otetaan jälleen neljän, seitsemän ja kymmenen vuoden kuluttua diagnoosista ja tästä eteenpäin viiden vuoden välein.

Seurannan aikana tehtävillä tutkimuksilla pyritään selvittämään, muuttuuko alun perin hyväennusteisena pidetty tauti huonoennusteisemmaksi. Jos muutoksia ilmenee, potilaalle suositellaan leikkausta tai muita hoitoja.