Ammattioikeuksien uudelleen arviointi on tulossa myös Suomeen, mutta direktiivi ei puuttune suomalaislääkäreiden elinikäiseen toimilupaan.

EU-parlamentissa kevään aikana käsiteltävä ammattipätevyys­direktiivin uudistus lisää lääkäreiden täydennyskoulutuksen seurantaa. Se on myös tuomassa EU-alueelle pätevyyden tunnustamista ­helpottavan sähköisen ammattikortin.

Suomessa laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä on jo vuodesta 1994 velvoittanut lääkäreitä kehittämään ­ammattitaitoaan. Jatkossa tätä seuraa työnantajan lisäksi EU.

Direktiiviehdotuksen mukaan EU-maiden tulee raportoida komissiolle ­viiden vuoden välein ammatillisen ­kehittymisen järjestämisestä.

– Ei ole varmasti mahdollista, että Valvira kävisi yksitellen läpi jokaisen lääkärin, farmaseutin tai eläinlääkärin koulutuspäivät, vaan raportti lienee tätä yleisluonteisempi kuvaus tilanteesta, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila kertoo.

Täydennyskoulutus 
pakolliseksi

Useissa jäsenmaissa täydennyskoulutusta valvotaan kirjaamalla ylös luento-osallistumisia.

– On myönteistä, että ehdotuksessa puhutaan nyt täydennyskoulutuksen ­sijaan laajemmin ammatillisesta kehittymisestä. Lääkärin ammattitaito on muutakin kuin kliinistä osaamista, kuten vuorovaikutus- ja johtamistaitoja, Halila sanoo.

Suomessa lääkärijärjestöjen perus­tama Pro Medico on kehittänyt Taitoni.fi-työkalun, joka tukee lääkärin ammatillisen osaamisen kehittymistä.

– Se on eräänlainen elinikäinen CV, joka toimii ammatillisen kehittymisen seurantatyökaluna. Tämäntyyppisille työkaluille on tarvetta jatkossa.

Direktiivi ei vie 
pysyvää toimilupaa

Direktiivi ei näillä näkymin puutu suomalaislääkäreiden elinikäiseen toimi­lupaan. Yli puolessa EU-maista lääkärin täytyy määrävuosina osoittaa riittävä täydennyskoulutukseen osallistuminen.

Halila arvioi silti, että ammattioikeuksien uudelleen arviointi on tulossa myös Suomeen.

– Jos resertifikaatio on käytössä suurimmassa osassa jäsenmaita, on todennäköistä, että se otetaan jossain vaiheessa käyttöön Suomessakin. Vielä siihen ei ole nähty tarvetta.

Direktiivi mahdollistanee ammattiin liittyvän kielitaidon testauksen, joka on nykyään työnantajan vastuulla. Kieli­taitovaatimus herättää keskustelua.

– Suomeen tulee EU:n sisältä lää­käreitä eniten Virosta, ja heille kielitaito ei ole ongelma. Toisaalta tarvitaanko Aurinkorannikolla suomalaispotilailta hoitavalta lääkäriltä perusteellista ­espanjan taitoa?

Lisää 
potilasturvallisuutta

Direktiivi pyrkii helpottamaan työntekijöiden liikkuvuutta ja parantamaan potilasturvallisuutta. Uutuutena EU-alueelle on tulossa hälytysjärjestelmä, joka ­varoittaa nopeasti lääkärinoikeuksien rajoittamisesta toisessa EU-maassa. ­Ennen tieto on kulkenut jälkijunassa.

Se yhtenäistää myös erikoislääkärikoulutusta ja määrittelee ensi kertaa erikoistumisohjelmien osaamisvaatimukset.

– Aiemmin on säädelty vain koulutuksen pituutta. Samalla lyhyet kolmen vuoden erikoistumisohjelmat poistuvat, Halila kertoo.

Maria van der Meer
Kuva Panthermedia