Ammattipätevyysdirektiivi uudistui vuosi sitten. Mitä se merkitsee?

1 Täydennyskoulutuksen seuranta lisääntyy

EU-maiden pitää varmistaa, että lääkärit pystyvät ylläpitämään tietojaan ja taitojaan.

- Direktiivin käytännön vaikutuksista tiedetään vielä valitettavan vähän. Tämä on silti askel siihen suuntaan, että EU haluaa kontrolloida terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista. Taustalla on potilasturvallisuuden varmistaminen, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoo.

Suomi raportoi komissiolle lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillisen kehittymisen järjestämisestä ensimmäisen kerran tammikuussa 2016.

Raportin muoto on yhä avoin.

- Yksilötason raportointia täydennyskoulutuksen toteutumisesta tuskin edellytetään vielä. Tavoitteena onkin kehittää ammattikunnan omaa valvontaa ja edistää esimerkiksi Taitoni.fi-palvelun käyttöä. Valvira ja STM ovat suhtautuneet tähän alustavasti myönteisesti.

Direktiivi myös yhtenäistää edelleen erikoislääkärikoulutusta.

2 Lääkärinoikeudet säilyvät

Direktiivi ei suoraan puutu suomalaislääkärien elinikäiseen toimilupaan.

- Suuntaus on kuitenkin ammattioikeuksien uudelleen arvioinnin suuntaan. Jos resertifikaatio eli toimiluvan uusiminen määräajoin yleistyy yhä useammissa EU-maissa, on Suomessakin siihen paineita. Lääkärien on hyvä varautua, Halila painottaa.

Yli puolessa EU-maista lääkärin toimilupa on määräaikainen, esimerkiksi viiden vuoden mittainen. Täydennyskoulutukseen osallistuminen tulee osoittaa väliajoin.

- Yleisin vaatimus on 250 tuntia koulutusta viiden vuoden välein. Lääkärin ammatillinen kehittyminen tulisi nähdä laajemminkin kuin luentotunteina. Lääkärin osaaminen käsittää kliinisen osaamisen lisäksi esimerkiksi vuorovaikutus- tai johtajataitoja. Tämän seuraamiseen Taitoni.fi on hyvä työkalu.

3 Kielitaidon testaus tulee mahdolliseksi

Direktiivin myötä valtiot voivat vaatia EU-alueen sisällä siirtyvien lääkärien kielitaidon testaamista.

4 Tiedonkulku oikeuksien poistosta nopeutuu

Direktiivi tuo hälytysjärjestelmän varoittamaan siitä, että lääkärin oikeuksia on rajoitettu tai poistettu toisessa EU-maassa.

Verkkokeskustelu linjaa lääkärin osaamista

Kohtaaminen on tulevaisuudessakin lääkärin työn ydintä, mutta esimerkiksi verkostoituminen, virtuaalisen maailman haltuunotto ja taloudellinen arviointi ovat taitoja, joiden merkitys kasvaa.

Näin arvioitiin seminaarissa, joka aloitti pureutumisen suomalaisen lääkärin osaamiseen. Aiheen käsittely jatkuu lääkäreille avoimessa verkkokeskustelussa.

- Tarkoitus on tehdä määrittelyä lääkärin osaamisesta ammattikunnan kesken ja suomalaisen kliinikon arkeen sopivin sanoin. Meidän tulee toimia aktiivisesti ennakolta. Esimerkiksi Britanniassa sama keskustelu lähti 1990-luvun alussa kansalaisten huolestumisesta, Pro Medicon toiminnanjohtaja Kristiina Patja kertoo.

Ensi vuoteen jatkuvan verkkokeskustelun pohjalta muokataan lääkärijärjestöjen kanssa julkaisu lääkärin osaamisesta.

- Valmistuvan ja erikoistuvan lääkärin osaamistarpeet on merkitty curriculumiin, mutta valmistumisen jälkeisestä osaamisesta ei ole Suomessa julkaisua kuten useissa muissa maissa.

Keskusteluun osallistutaan Fimnet-tunnuksin. Patja kannustaa lääkäreitä mukaan.

- Resertifikaatio voi tuntua peikolta, mutta oman osaamisen pohtiminen on nykyaikaa. Pelkkä luottamus ei enää riitä, kun lääkäreitä on yli 25 000 ja terveydenhuollon ammattilaisia 250 000.

➤ www.osaavalaakari.fi