EVO-rahoitus uusiin käsiin?

Tulevista EVO-rahoituksen jakoperusteista päättää todennäköisesti sosiaali- ja terveysministeriön oma lautakunta.

Halila sanoo, että nykyinen EVO-korvausten jakomalli ei ole täydellinen, mutta parempaakaan mallia ei ole toistaiseksi esitetty. Halilan mukaan nykyinen malli asettaa erikoisalat jossain määrin eriarvoiseen asemaan, sillä pienten erikoisalojen on vaikea saada tutkimuksiaan julkaistuksi korkean impact factorin lehdissä.

– Se on kuitenkin läpinäkyvä tapa päättää rahoituksesta aiemman tutkimusnäytön perusteella, Halila sanoo.

STM:n lautakunnan pääsy EVO-rahojen kirstunvartijaksi voi Halilan mukaan kaventaa vapaan lääketieteellisen tutkimuksen rahoitusta. Lakiesityksen mukaisesti tutkimus-EVO:sta päätettäisiin tutkimussuunnitelman perusteella.

– Voi olla, että tämä ohjaa tutkimaan sellaisia asioita, jotka miellyttävät sosiaali- ja terveysministeriötä. Tällöin EVO-rahaa saadaan sopivan tutkimussuunnitelman, ei aiemman tutkimusnäytön perusteella.

Löytyykö lautakunnasta riittävää viisautta?

Liiallinen lääketieteellisen tutkimuksen rajaaminen ennakkoon on konkreettinen uhkakuva STM:n esityksessä, pelkää Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Mustonen.

– Voidaan aidosti kysyä, istuuko lautakunnassa sellainen viisaus, että siellä osataan suunnata lääketieteellistä tutkimusta ja sitä, mitä kussakin lääketieteellisissä tiedekunnassa tulisi tutkia, Mustonen pohtii. Mustosen mukaan esimerkiksi rajanveto kliinisen tutkimuksen ja STM:n esityksessä EVO-rahoituksen ulkopuolelle jätettävän perustutkimuksen välille tulisi oleman erittäin vaikeaa.

Hannu Halila sanoo, että nykyisen mallinen EVO-rahoitus on kannustanut suomalaisia tutkijoita panostamaan laadukkaaseen tutkimustapaan.

– Vapaa tutkimus tuottaa pitkällä tähtäimellä parhaat tulokset. Etu­käteen ei voi tietää, mistä parhaat innovaatiot tulevat. Jos tutkimus rajataan ahtaasti etukäteen, innovaatiot jäävät tekemättä, Halila sanoo.

Juha-Pekka Honkanen