1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Geenimuutos statiinihaittojen taustalla
Ajan­kohtai­sta

Geenimuutos statiinihaittojen taustalla

Yleinen geenimuunnos voi altistaa statiinilääkityksen käyttäjän vakaville haittavaikutuksille.

Suomalaisilla ja muilla ei-afrikkalaisilla väestöillä yleinen SLCO1B1-geenimuoto lisää statiinilääkityksen haitallisten sivuvaikutusten riskiä, osoittaa Helsingin yliopistossa perjantaina tarkastettava LK Marja Pasasen väitöstutkimus.

Kohonneiden kolesterolipitoisuuksien alentamisessa käytettävien statiinien hyödyistä sydän- ja verisuonisairauksien estossa on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä, ja niiden käyttö on niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa kasvanut voimakkaasti. Suomessa statiininkäyttäjiä on noin 600 000.

Statiinilääkitys on pitkäaikaisessakin käytössä melko hyvin siedetty, mutta haittavaikutuksiakin esiintyy. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat lihasheikkous ja lihaskipu ja -krampit, jotka voivat edetä jopa henkeä uhkaavaksi lihasvaurioksi: riski suurenee suhteessa statiiniannokseen ja plasman statiinipitoisuuksiin. Statiinien plasmapitoisuuksissa, tehossa ja haittavaikutusten ilmenemisessä on suuria potilaskohtaisia eroja.

SLCO1B1-geenin koodaama OATP1B1-kuljetusproteiini kuljettaa monia elimistön omia sekä lääkeaineita - muun muassa statiineja - verenkierrosta solukalvon läpi maksasoluun. Statiinien kolesterolia alentava vaikutus ja poistuminen elimistöstä tapahtuvat pääosin maksassa. Erään LCO1B1-geenin nukleotidimuutoksen tiedetään heikentävän OATP1B1:n kuljetustehoa.

Marja Pasanen selvitti väitöstyössään SLCO1B1-geenin perinnöllistä muuntelua suomalaisilla ja eri väestöissä maailmanlaajuisesti. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös SLCO1B1:n muunnosten vaikutusta eri statiinien pitoisuuksiin ja vaikutuksiin sekä kolesteroliaineenvaihduntaan. Tutkimuksiin valittiin SLCO1B1-genotyypin perusteella terveitä vapaaehtoisia koehenkilöitä, joille annettiin eri päivinä kerta-annos kutakin tutkittavaa statiinia: fluvastatiinia, pravastatiinia, simvastatiinia, rosuvastatiinia ja atorvastatiinia. Verinäytteistä määritettiin plasman statiinien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden sekä kolesterolin ja sen muodostumista ja imeytymistä kuvaavien merkkiaineiden pitoisuuksia.

Toiminnallisesti merkittävien SLCO1B1-geenimuunnosten esiintyvyydessä todettiin suuria eroja eri väestöjen välillä. Suomalaisilla SLCO1B1 c.521TC-genotyypin (transportterin toimintaa heikentävä geenimuunnos toisessa vastinkromosomissa) esiintyvyys oli noin 32 prosenttia ja SLCO1B1 c.521CC-genotyypin (geenimuunnos molemmissa vastinkromosomeissa) esiintyvyys noin 4 prosenttia. Geenimuunnosten esiintyvyys korreloi maapallon leveyspiirien kanssa siten, että matalaan kuljetusaktiivisuuteen johtavat muunnokset olivat yleisimpiä pohjoisessa ja korkeaan aktiivisuuteen johtavat päiväntasaajan lähellä asuvilla väestöillä.

SLCO1B1-genotyypillä oli merkittävä vaikutus statiinien plasmapitoisuksiin lukuun ottamatta fluvastatiinia. Simvastatiinihapon plasmapitoisuudet olivat keskimäärin 220 prosenttia, atorvastatiinin 140 prosenttia, pravastatiinin 90 prosenttia ja rosuvastatiinin 70 prosenttia suuremmat c.521CC-genotyypin omaavilla koehenkilöillä verrattuna normaalin c.521TT-genotyypin omaaviin. Genotyypillä ei ollut merkittävää vaikutusta minkään statiinin tehoon tässä kerta-annostutkimuksessa, mutta geenimuunnoksen kantajilla perustason kolesterolisynteesinopeus oli suurempi.

- Tulokset osoittavat, että SLCO1B1 c.521T>C geenimuunnos on varsin yleinen suomalaisilla ja muilla ei-afrikkalaisilla väestöillä. Tämä geenimuunnos voi altistaa erityisesti simvastatiinin, mutta myös atorvastatiinin, pravastatiinin ja rosuvastatiinin, aiheuttamille lihashaitoille suurentamalla niiden plasmapitoisuuksia. SLCO1B1:n geenimuunnoksen testaamista voidaan tulevaisuudessa käyttää apuna valittaessa sopivaa statiinilääkitystä ja -annosta potilaalle, ja näin parantaa sekä statiinihoidon turvallisuutta että tehoa", väittelijä toteaa.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.