Geenitieto muuttaa lääkitystä

Mitä enemmän tiedämme perimän osuudesta lääkkeiden ­vaikutukseen, sitä enemmän voimme 
saada hyötyä myös vanhoista lääkkeistä, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.

Geenitieto muuttaa lääkitystä Kuva 1 / 1

Mitä enemmän tiedämme perimän osuudesta lääkkeiden ­vaikutukseen, sitä enemmän voimme 
saada hyötyä myös vanhoista lääkkeistä, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.

Vain noin puolet potilaista hyötyy heille määrätyistä lääkkeistä. Osalle potilaista lääkkeillä ei ole toivottua vaikutusta ja pienelle osalle voi tulla vakaviakin haittoja. Etenkin yllättävien haitta­vaikutusten taustalla ovat usein geneettiset syyt.

Tällä hetkellä on käytössä kymmenkunta geenitestiä, joilla voidaan ennakoida potilaan lääkevastetta. Esimerkiksi leukemialääke merkaptopuriinia ja HIV-lääke abakaviiria määrättäessä on tehtävä geenitesti ennen lääkehoidon aloittamista, sillä potilaat, joilla on tietty geenimuutos, voivat saada vakavia haittavaikutuksia. Usein geenitesti tehdään kuitenkin vasta, kun potilas on jo saanut haittavaikutuksia lääkkeestä.

– Perimä on merkittävä altistava tekijä esimerkiksi statiinien aiheuttamassa lihashaittavaikutuksessa ja varfariinin aiheuttamissa verenvuodoissa. Geenitesti voitaisiin tehdä jo ennen lääkkeen käytön aloittamista ainakin niille, joilla on muitakin haittavaikutusten riskitekijöitä. Varsinkin niissä tapauksissa, joissa lääkkeen aloittamisella ei ole kiire, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta.

Perimä ei selitä kaikkea

Niemen mukaan lääkärit voisivat käyttää olemassa olevia geenitestejä ahkeramminkin. Suurin syy siihen, ettei niitä käytetä, on tiedon puute.

Geenitutkimus kehittyy valtavaa vauhtia ja lääkehoidon ja sairauksien diagnosoinnin oletetaan ottavan lähivuosina ison harppauksen eteenpäin. Geenitiedon avulla voidaan kehittää ­uudenlaisia lääkkeitä, mutta myös vanhoista lääkkeistä voisi saada enemmän irti.

– Yhteiskunnan kannattaisi panostaa patenttisuojasta vapautuneiden lääkkeiden tutkimukseen, koska se ei kiinnosta lääketeollisuutta. Olen varma, että monien vanhojen lääkkeiden haittoja olisi mahdollista vähentää ja vaikutusta parantaa ottamalla potilaan perimä nykyistä paremmin huomioon.

Niemi muistuttaa, ettei perimä selitä kaikkea.

– Geenitestien yleistyminen on tervetullutta. Se tulee säästämään yhteiskunnan rahoja ja inhimillistä kärsimystä. Perimälle ei kuitenkaan pidä antaa liian suurta merkitystä. Se on vain yksi lääkkeiden vaikutusten eroja selittävä osa­tekijä, eikä geenitieto yksin auta lääkäriä tekemään oikeita päätöksiä. Myös muut lääkehoitoihin vaikuttavat yksilötekijät pitää jatkossakin ottaa huomioon.

Tutkimuksella pitäisikin Niemen mukaan pyrkiä täsmentämään myös perinteisiä lääkevasteeseen vaikuttavia kriteereitä, jotta lääkehoito saataisiin toimimaan nykyistä tehokkaammin.

Niemi arvioi, ettei geenitestaus tee lääkehoidosta yksinkertaisempaa. Geenitiedosta on laajassa mitassa hyötyä lääkäreille vain, jos apuna on hyvin toimiva potilastietojärjestelmä ja päätöksenteon tukijärjestelmä.

– Siihen näyttää vielä olevan matkaa.

Hertta Vierula
Kuva: Mikko Käkelä

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina 7.9.2012 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Infektiotorjuntasuosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Kotisairaanhoito toteutettava lääkärin määräysten mukaan

Kantelijan isän kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla, toteaa apulaisoikeuskansleri.

Tieteessä
Infektiotorjuntasuosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Ajassa
Infektiosairauksien hoito päättyy Auroran sairaalassa Helsingissä

Infektiosairauksien hoito muuttaa osaksi Meilahden Kolmiosairaalan poliklinikkaa.

Ajassa
Pakolliset turvaominaisuudet tulevat reseptilääkkeiden pakkauksiin

Turvaominaisuuksien tulee olla pakkauksissa helmikuussa 2019.

Tieteessä
Nenän sivuonteloleikkausten määrässä suuria alueellisia eroja

leikkausten määrä oli korkeampi niissä sairaanhoitopiireissä, joissa oli parempi pääsy lääkäripalveluihin.

Ajassa
Tartuntatautilakia halutaan selkiyttää

Hoitohenkilöstön rokotuksia koskevia kohtia on tulkittu monin eri tavoin.

Ajassa
Kelan psykoterapiakilpailutus poiki valituksen markkinaoikeuteen

Moni kokenut psykoterapeutti putosi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksessa.