Geenitieto muuttaa lääkitystä

Mitä enemmän tiedämme perimän osuudesta lääkkeiden ­vaikutukseen, sitä enemmän voimme 
saada hyötyä myös vanhoista lääkkeistä, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.

Geenitieto muuttaa lääkitystä Kuva 1 / 1

Mitä enemmän tiedämme perimän osuudesta lääkkeiden ­vaikutukseen, sitä enemmän voimme 
saada hyötyä myös vanhoista lääkkeistä, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.

Vain noin puolet potilaista hyötyy heille määrätyistä lääkkeistä. Osalle potilaista lääkkeillä ei ole toivottua vaikutusta ja pienelle osalle voi tulla vakaviakin haittoja. Etenkin yllättävien haitta­vaikutusten taustalla ovat usein geneettiset syyt.

Tällä hetkellä on käytössä kymmenkunta geenitestiä, joilla voidaan ennakoida potilaan lääkevastetta. Esimerkiksi leukemialääke merkaptopuriinia ja HIV-lääke abakaviiria määrättäessä on tehtävä geenitesti ennen lääkehoidon aloittamista, sillä potilaat, joilla on tietty geenimuutos, voivat saada vakavia haittavaikutuksia. Usein geenitesti tehdään kuitenkin vasta, kun potilas on jo saanut haittavaikutuksia lääkkeestä.

– Perimä on merkittävä altistava tekijä esimerkiksi statiinien aiheuttamassa lihashaittavaikutuksessa ja varfariinin aiheuttamissa verenvuodoissa. Geenitesti voitaisiin tehdä jo ennen lääkkeen käytön aloittamista ainakin niille, joilla on muitakin haittavaikutusten riskitekijöitä. Varsinkin niissä tapauksissa, joissa lääkkeen aloittamisella ei ole kiire, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta.

Perimä ei selitä kaikkea

Niemen mukaan lääkärit voisivat käyttää olemassa olevia geenitestejä ahkeramminkin. Suurin syy siihen, ettei niitä käytetä, on tiedon puute.

Geenitutkimus kehittyy valtavaa vauhtia ja lääkehoidon ja sairauksien diagnosoinnin oletetaan ottavan lähivuosina ison harppauksen eteenpäin. Geenitiedon avulla voidaan kehittää ­uudenlaisia lääkkeitä, mutta myös vanhoista lääkkeistä voisi saada enemmän irti.

– Yhteiskunnan kannattaisi panostaa patenttisuojasta vapautuneiden lääkkeiden tutkimukseen, koska se ei kiinnosta lääketeollisuutta. Olen varma, että monien vanhojen lääkkeiden haittoja olisi mahdollista vähentää ja vaikutusta parantaa ottamalla potilaan perimä nykyistä paremmin huomioon.

Niemi muistuttaa, ettei perimä selitä kaikkea.

– Geenitestien yleistyminen on tervetullutta. Se tulee säästämään yhteiskunnan rahoja ja inhimillistä kärsimystä. Perimälle ei kuitenkaan pidä antaa liian suurta merkitystä. Se on vain yksi lääkkeiden vaikutusten eroja selittävä osa­tekijä, eikä geenitieto yksin auta lääkäriä tekemään oikeita päätöksiä. Myös muut lääkehoitoihin vaikuttavat yksilötekijät pitää jatkossakin ottaa huomioon.

Tutkimuksella pitäisikin Niemen mukaan pyrkiä täsmentämään myös perinteisiä lääkevasteeseen vaikuttavia kriteereitä, jotta lääkehoito saataisiin toimimaan nykyistä tehokkaammin.

Niemi arvioi, ettei geenitestaus tee lääkehoidosta yksinkertaisempaa. Geenitiedosta on laajassa mitassa hyötyä lääkäreille vain, jos apuna on hyvin toimiva potilastietojärjestelmä ja päätöksenteon tukijärjestelmä.

– Siihen näyttää vielä olevan matkaa.

Hertta Vierula
Kuva: Mikko Käkelä

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina 7.9.2012 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.